Rohtovuohenherne (Galega officinalis) on Euroopassa kasvava hernekasvien (Fabaceae) heimoon kuuluva ruoho, joka on myös koristekasvi.
Rohtovuohenherne kasvaa 30–120 senttimetriä korkeaksi. Sen lehdet ovat parilehdykkäiset, muodoltaan soikean suikeita lehdyköitä on 5–8 paria. Rohtovuohenherneen kukinto on pitkäperäinen terttu. Kukat ovat 1–1,5 cm pitkät, väriltään valkoiset ja sinisuoniset. Palot ovat pystyasennossa.[1]
Keskiajalta lähtien rohtohernettä on käytetty diabeteksen eli sokeritaudin hoitoon, sillä sen sisältämä guanidiini alentaa potilaan verensokeria.
Rohtovuohenherne (Galega officinalis) on Euroopassa kasvava hernekasvien (Fabaceae) heimoon kuuluva ruoho, joka on myös koristekasvi.
Rohtovuohenherne kasvaa 30–120 senttimetriä korkeaksi. Sen lehdet ovat parilehdykkäiset, muodoltaan soikean suikeita lehdyköitä on 5–8 paria. Rohtovuohenherneen kukinto on pitkäperäinen terttu. Kukat ovat 1–1,5 cm pitkät, väriltään valkoiset ja sinisuoniset. Palot ovat pystyasennossa.
Keskiajalta lähtien rohtohernettä on käytetty diabeteksen eli sokeritaudin hoitoon, sillä sen sisältämä guanidiini alentaa potilaan verensokeria.
