Pikkutalvio (Vinca minor) on oleanterikasveihin (Apocynaceae) kuuluva koristekasvi, jota on käytetty myös rohdoskasvina mm. angiinan hoitoon. Sisältää runsaasti alkaloideja, muun muassa vinkamiinia ja vinkristiinia. Kasvi on myrkyllinen.[1]
Monivuotinen maanpeitekasvi, joka muodostaa mattomaisia, ainavihantia kasvustoja. Korkeus 10–30 cm. Varret ovat rentoja, helposti maahan juurtuvia. Lehdet ovat kiiltäviä, soikeita, pyöreä- tai kiilatyvisiä, ehytlaitaisia, kaljuja. Lehtiasento on yleensä vastakkainen. Lehdet talvehtivat. Kukat muodostuvat lehtihankoihin. Viisiterälehtiset kukat ovat siniset, joskus violetit, punaiset tai valkoiset, n. 2–3 cm. Terälehdet vinon tylppiä. Kaljuja verholehtiä 5. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 2-vartaloinen, 1-luottinen. Kukkii touko-kesäkuussa.[2][3]
Viihtyy parhaiten varjossa tai puolivarjossa, esimerkiksi puiden ja pensaiden alla ja ei siedä kovaa auringonpaistetta.[3] Kasvualustaksi sopii kuohkea ja ravinteikas puutarhamulta. Pikkutalvio leviää helposti kasvullisesti, ja Suomessa sitä tavataankin usein villiytyneenä kaupunkimetsiköissä, joutomailla ja tienvarsilla.[4] Se on helppohoitoinen ja pitää puolensa muita kasveja vastaan villiintyneessäkin puutarhassa.[2] Kasvia voidaan lisätä pistokkaista juurruttamalla sekä jakamalla tai rönsyjä erottamalla.[1]
Pikkutalvio (Vinca minor) on oleanterikasveihin (Apocynaceae) kuuluva koristekasvi, jota on käytetty myös rohdoskasvina mm. angiinan hoitoon. Sisältää runsaasti alkaloideja, muun muassa vinkamiinia ja vinkristiinia. Kasvi on myrkyllinen.
