Tyrskyahvenet (Embiotocidae) on ahvenkaloihin kuuluva heimo. Heimon lajit ovat pääasiassa mereisiä ja niitä tavataan pohjoiselta Tyyneltämereltä.
Varhaisimmat tyrskyahventen heimoon kuuluvat fossiilit on ajoitettu eoseeni- ja plioseenikausille. Nykyään heimoon kuuluu 24 lajia 13 suvussa. Tyrskyahvenet ovat korkearuumiisia kaloja ja suurin laji Rhacochilus toxotes voi saavuttaa 45 cm:n pituuden. Heimon lajeille tyypillisiä piirteitä ovat selkäevän viereinen suomuista koostuva harjanne, haarautunut pyrstöevä ja pienehkö suu. Tyrskyahvenkoiraiden peräevä on pidentynyt.[1][2][3]
Tyrskyahvenlajeista 20 elää Pohjois-Amerikan Tyynenmeren rannikolla ja 3 Japanista Koreaan ulottuvalla alueella. Kaikki paitsi Kalifornian hitaasti virtaavissa makeissa vesissä tavattava järvityrskyahven (Hysterocarpus traskii) ovat mereisiä ja niitä tavataan läheltä rannikkoa koralliriutoilta, kivikkopohjilta, vesikasvillisuuden joukosta tai vuorovesilammikoista.[1][2][3]
Tyrskyahventen ravinto koostuu pienistä selkärangattomista eläimistä. Heimon ainutlaatuinen piirre Labroidei-alalahkossa on se, että poikaset kehittyvät naaraan munasarjoissa ja naaras synnyttää eläviä poikasia ja esimerkiksi pikkutyrskyahvenkoiraat (Micrometrus minimus) ovat sukukypsiä heti synnyttyään. Poikaset saavat happea ja ravintoa naaraan verenkierrosta.[1][2][3]
Tyrskyahvenet (Embiotocidae) on ahvenkaloihin kuuluva heimo. Heimon lajit ovat pääasiassa mereisiä ja niitä tavataan pohjoiselta Tyyneltämereltä.