Leptostraca on kuoriäyriäisten alaluokan Phyllocarida ainoa nykyisin elossa oleva lahko. Ne ovat pieniä merenpohjan äyriäisiä. Tieteellinen nimi Leptostraca tarkoittaa ohutkuorista.
Leptostraca-lahkon lajeja tavataan kaikista maapallon valtameristä. Ne ovat suodattajaeläimiä, jotka siivilöivät tarvitsemansa ravinnon merivedestä.[1]. Ne ovat varsin pieniä, yleensä 5–15 mm pitkiä, yhtä 40 mm:n mittaan kasvavaa lajia lukuun ottamatta.[2] Niiden päässä on varrelliset verkkosilmät, kaksi paria tuntosarvia (yhdet yksi- ja toiset kaksihaaraiset) ja parilliset puremaleuat, mutta ei leukaraajoja. Niiden pään jakeskiruumiin peittää suurehko, sivuilta litistynyt ja periaattessa kaksiosainen selkäkilpi eli carapax. Takaruumiissa on kahdeksan jaoketta, joista kuuteen kiinnittyy uimaraajat. Pyrstö päättyy kaksihaaraiseen hankomaiseen furcaan.
Leptostraca-äyriäisiä tunnetaan alle 40 lajia. Suurin osa kuuluu Nebalia-sukuun, ja niistä tunnetuin on Pohjois-Atlantin Nebalia bipes.
Leptostraca on kuoriäyriäisten alaluokan Phyllocarida ainoa nykyisin elossa oleva lahko. Ne ovat pieniä merenpohjan äyriäisiä. Tieteellinen nimi Leptostraca tarkoittaa ohutkuorista.
Leptostraca-lahkon lajeja tavataan kaikista maapallon valtameristä. Ne ovat suodattajaeläimiä, jotka siivilöivät tarvitsemansa ravinnon merivedestä.. Ne ovat varsin pieniä, yleensä 5–15 mm pitkiä, yhtä 40 mm:n mittaan kasvavaa lajia lukuun ottamatta. Niiden päässä on varrelliset verkkosilmät, kaksi paria tuntosarvia (yhdet yksi- ja toiset kaksihaaraiset) ja parilliset puremaleuat, mutta ei leukaraajoja. Niiden pään jakeskiruumiin peittää suurehko, sivuilta litistynyt ja periaattessa kaksiosainen selkäkilpi eli carapax. Takaruumiissa on kahdeksan jaoketta, joista kuuteen kiinnittyy uimaraajat. Pyrstö päättyy kaksihaaraiseen hankomaiseen furcaan.
Leptostraca-äyriäisiä tunnetaan alle 40 lajia. Suurin osa kuuluu Nebalia-sukuun, ja niistä tunnetuin on Pohjois-Atlantin Nebalia bipes.
