dcsimg

Hiustähdet ( Finlandèis )

fornì da wikipedia FI

Hiustähdet (Comatulida) on merililjoihin kuuluva, ulkonäöltään saniaista muistuttavien piikkinahkaisten eläinten lahko.[1] Lahkoon kuuluu yli 500 lajia.

Rakenne

Hiustähtien rakenteeseen kuuluu kuppimainen keskuskiekko, joka on viisiosainen. Kussakin osassa on kaksi sakaraa, jotka ovat usein haaroittuneita ja tyypillisesti höyhenmäisiä. Nuorilla yksilöillä on viisi haaraa, aikuisilla yleensä ainakin kymmenen, joillakin jopa 80–200 haaraa.[2] Jokainen haara koostuu toistensa lomaan asettuneista kalkkirenkaista. Ne muodostavat joustavan panssarin, joka suojaa eläintä varsin hyvin. Toisinaan haaroja kuitenkin katkeilee, mutta hiustähdet pystyvät kasvattamaan uuden tilalle. Sekä suu että peräaukko ovat eläimen yläpinnalla. Haarojen pinnalla on sadoittain pieniä imujalkoja, jotka ojentuvat eläimen kasvattaessa nestepainetta. Hiustähdillä imujalat toimivat pyyntivälineinä, toisin kuin meritähdillä. [3]

Ravinto

Hiustähdet hankkivat ruokaa passiivisesti: ohivirtaava vesi tuo ravintoa niiden höyhenmäisiin pyyntilonkeroihin. Ravintohiukkanen tarttuu imujalan pinnan peittävään limaan. "Oksan" pinnalla sijaitsee ojan kaltainen ravintouurre, jota pitkin pienet lonkerot työntävät ruokahiukkasen vähitellen kohti suuaukkoa.[4] Hiustähdet käyttävät pääasiassa ravinnokseen kuollutta eloperäistä ainesta puolen millimetrin kokoluokkaan saakka – sitä suuremmat partikkelit eivät tartu imujalkojen limaan.

Hiustähdet elävät matalammassa vedessä kuin monet muut nykyiset merililjalajit. Niitä esiintyy mannerjalustoilla, alle 200 metrin syvyydessä. Runsain lajikirjo on nykyisin indopasifisen merialueen koralliriutoilla, missä voi elää 50 lajia samalla riutalla. Jotkin lajit elävät myös kylmissä vesissä.[4]

Hiustähdet voivat liikkua vedessä pitkien käsivarsiensa avulla. Monet niistä piiloutuvat päiväksi kivenkoloon, ja levittävät oksansa yöllä tähden tai satelliittiantennin muotoiseksi pyyntiverkoksi.[2]

Lisääntyminen

Hiustähdet lisääntyvät suvullisesti. Sukusoluja kehittyy erityislonkeroissa lähellä "oksien" tyveä. Eräät lajit vapauttavat sukusolunsa vapaasti mereen, toisilla munat pysyvät sakaroihin kiinnittyneinä hedelmöityksen jälkeenkin. Kudun ajankohtaan vaikuttavat veden lämpötila ja muiden yksilöiden sukusolujen mukana veteen liuenneet aineet. Poikaset käyvät läpi monivaiheisen muodonmuutoksen. Hedelmöittyneistä munista kuoriutuneet ensitoukat kelluvat planktonin mukana 3–4 päivää. Toukka on tynnyrimäinen, ja sen pinnalla on liikkuvien ripsien muodostamia vöitä. Toukista kehittyy varrellinen välivaihe, joka muistuttaa muita merililjoja. Lopulta aikuistuva hiustähti katkaisee vartensa ja lähtee liikkeelle.[2]

Hiustähtiä myydään joskus meriakvaarioihin, mutta koska ne eivät kykene käyttämään korvikeruokia, ne nääntyvät ennen pitkää nälkään, jos eivät saa riittävästi luonnollista ravintoa. Niiden pitämistä akvaarioissa ei siksi suositella.[5] Useimmat pyydystetyt hiustähdet kuolevat muutaman viikon kuluessa pyydystämisestä, jotkin pysyvät hengissä kuukausia.[6]

Lähteet

  1. WORMS (taksonomian lähde)
  2. a b c Feather stars (Crinoidea) on the shores of Singapore 2008. Wild Singapore. Viitattu 28.10.2009. (englanniksi)
  3. Kiehtova maailmamme, ryhmä 6 nro 25:Hiustähdet, Mestarikustannus Oy 1995
  4. a b Ausich W.I & Messing C.G.: Tree of life Crinoidea: Sea lilies and feather stars Tree of Life. Viitattu 28.10.2009. (englanniksi)
  5. Shimek, R.L.: ”Introduction to Feather Stars or Crinoids”, Marine Inverterbrates, s. 364-366. Neptune City, NJ, USA: TFH Publications, 2004. ISBN 1-890087-66-1. (englanniksi)
  6. Calfo A: Starfis: Considerations for the Common ( and Commonly misunderstood) Varieties 2004. Reefkeeping. Viitattu 14.11.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Tämä eläimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
licensa
cc-by-sa-3.0
drit d'autor
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visité la sorgiss
sit compagn
wikipedia FI

Hiustähdet: Brief Summary ( Finlandèis )

fornì da wikipedia FI

Hiustähdet (Comatulida) on merililjoihin kuuluva, ulkonäöltään saniaista muistuttavien piikkinahkaisten eläinten lahko. Lahkoon kuuluu yli 500 lajia.

licensa
cc-by-sa-3.0
drit d'autor
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visité la sorgiss
sit compagn
wikipedia FI