Kivikkokurjenpolvi (Geranium columbinum) on yksivuotinen, lähinnä Euroopassa kasvava kurjenpolvi. Suomesta laji on hävinnyt.
Kivikkokurjenpolvi kasvaa 15–30 cm korkeaksi. Varsi on ohut- ja harittavahaarainen. Varren ja lehtiruotien karvat ovat alaspäisiä. Lehdet ovat lähes 5–7-osaisia, liuskat kapeita ja 3–5-jakoisia. Aluslehdet ovat hyvin pitkäruotisia ja varsilehtiä leveämpiliuskaisia. Tavallisesti pareittain olevat vaalean sinipunaiset kukat ulottuvat varsilehtiä korkeammalle. Kukkaperät ovat yli 2 cm pitkiä. Kukan verholehdet ovat pitkäotaisia ja myötäkarvaisia, terälehdet matalalanttoisia. Teriö on n. 10 mm leveä. Kivikkokurjenpolvi kukkii heinä-elokuussa. Hedelmykset ovat harvaan hapsikarvaisia ja nystykarvattomia.[1]
Kivikkokurjenpolvi muistuttaa hieman liuskakurjenpolvea (G. dissectum).[2]
Kivikkokurjenpolvea tavataan Euroopassa Atlantin rannikolta Kreikkaan, Bulgariaan, Romaniaan ja Etelä-Ukrainaan saakka. Pohjoisessa levinneisyysalue ulottuu Britteinsaarille, Etelä- ja Keski-Norjaan ja -Ruotsiin sekä Baltiaan. Lisäksi lajia tavataan Kaukasuksen alueella, Israelissa, Iranissa, Turkissa ja muutamin paikoin Pohjois-Afrikan rannikolla. Ihmisen mukana laji on levinnyt Pohjois-Amerikan itä- ja keskiosiin.[3] Suomessa kivikkokurjenpolvea on tavattu vain kahdesta paikasta. 1900-luvun alussa laji löydettiin Ahvenanmaan Getasta vanhan satamapaikan läheisyydestä. Paikalle laji lienee tullut laivaliikenteen mukana painolastitulokkaana. 1940-luvulla kivikkokurjenpolvi löydettiin Kristiinankaupungista saksalaisten sodanaikaiselta rehujen lastauspaikalta. Kummastakaan paikasta lajia ei ole myöhemmin löydetty ja se on luokiteltu Suomesta hävinneeksi. Laji on hävinnyt myös Virosta.[2]
Kivikkokurjenpolvi kasvaa kivisillä rinteillä sekä kallioilla. Toisinaan sitä kasvaa tulokkaana muun muassa satamissa.[1] Lajin Suomesta häviämisen syyksi on arveltu kasvin liian innokasta keräilyä.[2]
Kivikkokurjenpolvi (Geranium columbinum) on yksivuotinen, lähinnä Euroopassa kasvava kurjenpolvi. Suomesta laji on hävinnyt.
