Pihdat (Abies) ovat mäntykasveihin kuuluvia puita. Ne kasvavat lähinnä pohjoisen pallonpuoliskon viileällä ja lauhkealla ilmastoalueella, usein vielä vuoristossa. Pihtoja kutsutaan myös jalokuusiksi.
Pihtojen latvus on säännöllisen kartiomainen. Puiden korkeus vaihtelee 10–80 metrin välillä. Lehdet ovat litteitä neulasia, jotka tuntuvat pyöreäpäisyytensä takia pehmeiltä. Neulasten alapinnalla on tavallisesti kaksi valkoista tai harmaata ilmarakojuovaa. Pihtojen hedekukinnot ovat riippuvia ja emikukinnot pystyjä. Nuoret kävyt ovat vihreitä. Kävyt ovat yleensä latvassa ja jäävät pystyasentoon. Siemenet kypsyvät kukintovuoden syksyllä. Käpysuomut irtoavat kävystä, jättäen jäljelle pystyn käpyrangan.
Lajeja on 45–55; luokittelua vaikeuttaa pihtojen taipumus tuottaa lajien välisiä risteymiä. Lajit jaetaan kymmeneen alasukuun.[1]
Pihtojen puuta kutsutaan pihtapuuksi, sahatavarana se on keskitasoista. Pihtapuulla on huono taivutuslujuus, mutta se soveltuu pystyrakenteeksi, jossa ei vaadita taivutuslujuutta. Pihdat ovat oksikkaita ja huonosti karsiutuvia, mikä heikentää pihtapuun arvoa sahatavarana. Pihtapuusta voidaan myös valmistaa lastulevyä.
Kauniin latvuksen ja neulastensa ansiosta pihdat ovat hyviä koristepuita. Pihtoja kasvatetaan joulupuiksi ja koristehavuiksi. Neulaset eivät varise helposti; joulukuusessa ne pysyvät ilman vesijalkaakin lähes kaksi viikkoa. Keski-Euroopassa pihdat ovatkin yleisempiä joulupuita kuin metsäkuusi. Pihtojen siemeniä syövät linnut, kuten käpylinnut ja tiaiset.
Pihtoja on viljelty Suomessa vähän, mutta siperianpihta on melko yleinen koristepuu. Siperianpihta ja palsamipihta menestyvät Suomessa pohjoisimmaksi ja vaihtelevissa maaperissä.
Pihdat (Abies) ovat mäntykasveihin kuuluvia puita. Ne kasvavat lähinnä pohjoisen pallonpuoliskon viileällä ja lauhkealla ilmastoalueella, usein vielä vuoristossa. Pihtoja kutsutaan myös jalokuusiksi.
Pihtojen latvus on säännöllisen kartiomainen. Puiden korkeus vaihtelee 10–80 metrin välillä. Lehdet ovat litteitä neulasia, jotka tuntuvat pyöreäpäisyytensä takia pehmeiltä. Neulasten alapinnalla on tavallisesti kaksi valkoista tai harmaata ilmarakojuovaa. Pihtojen hedekukinnot ovat riippuvia ja emikukinnot pystyjä. Nuoret kävyt ovat vihreitä. Kävyt ovat yleensä latvassa ja jäävät pystyasentoon. Siemenet kypsyvät kukintovuoden syksyllä. Käpysuomut irtoavat kävystä, jättäen jäljelle pystyn käpyrangan.
