Pussikiipijät (Phalangeridae) on pussieläinheimo, johon kuuluu noin 25 lajia kuskuksia ja kusuja. Pussikiipijöitä esiintyy Australiassa, Uudessa-Guineassa ja Indonesian itäosissa Sulawesiille ja Timorille asti. Kettukusua on lisäksi istutettu Uuteen-Seelantiin ja harmaakuskusta muun muassa Salomonsaarille.[1]
Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut, että tämän heimon suomenkieliseksi nimeksi vaihdettaisiin kuskukset[2]. Nykymerkityksessään kyseinen nimi tarkoittaa vain Phalanger-sukua.[1]
Pussikiipijät ovat keskikokoisia eläimiä, joilla on suhteellisen vahvarakenteinen vartalo. Niillä on pieni pää ja eteenpäin suuntautuneet silmät toimivat apinamaisesti. Pussikiipijöiden häntä pitkä ja yleensä karvainen. Turkki on tuuhea ja väriltään vaihtelee mustasta harmaaseen ja punaruskeaan.
Pussikiipijät (Phalangeridae) on pussieläinheimo, johon kuuluu noin 25 lajia kuskuksia ja kusuja. Pussikiipijöitä esiintyy Australiassa, Uudessa-Guineassa ja Indonesian itäosissa Sulawesiille ja Timorille asti. Kettukusua on lisäksi istutettu Uuteen-Seelantiin ja harmaakuskusta muun muassa Salomonsaarille.
Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut, että tämän heimon suomenkieliseksi nimeksi vaihdettaisiin kuskukset. Nykymerkityksessään kyseinen nimi tarkoittaa vain Phalanger-sukua.
Pussikiipijät ovat keskikokoisia eläimiä, joilla on suhteellisen vahvarakenteinen vartalo. Niillä on pieni pää ja eteenpäin suuntautuneet silmät toimivat apinamaisesti. Pussikiipijöiden häntä pitkä ja yleensä karvainen. Turkki on tuuhea ja väriltään vaihtelee mustasta harmaaseen ja punaruskeaan.
