Rusotemppelipuu

Rusotemppelipuu (Plumeria rubra) on kausivihanta tropiikin pensas tai puu. Lajia kasvatetaan yleisesti koristepuuna.^[2]

Ulkonäkö ja koko

Rusotemppelipuun punertavia kukkia. Kuva: Atamari

Kukkiva rusotemppelipuu Israelissa.

Rusotemppelipuu kasvaa parhaimmillaan 10 metriä korkeaksi puuksi. Puu haarautuu lähes dikotomisesti eli halkihaaraisesti, mikä tekee kasvutavasta hieman kynttelikköä muistuttavan. Latvus on pyöreähkö tai hieman sateenvarjomainen. Oksat ovat lyhyitä ja turvonneita. Vahingoittuessaan rusotemppelipuun rungosta ja oksista vuotaa runsaasti myrkyllistä maitiaisnestettä. Suurina määrinä maitiaisneste on jopa tappavaa.^[2]

Lehdet ovat tanakoita, suikeita, ehytlaitaisia ja voimakassuonisia. Sivusuonet myötäilevät keskisuonta ennen kääntymistään lehden reunaan. Rusotemppelipuun kukat ovat suurehkoja, halkaisijaltaan jopa 10 senttimetrin kokoisia. Kukat ovat vahamaisia, hieman torvimaisia ja voimakastuoksuisia. Terälehtiä on viisi ja ne ovat muodoltaan pyöreähköjä tai pitkulaisia Kukkien väri vaihtelee lajikkeesta riippuen. Ne voivat olla valkoisia ja keltakeskustaisia, keltaisia, vaaleanpunaisia, vaalean viininpunaisia sekä lohenpunaisia. Kukissa ei ole lainkaan mettä, mutta niiden voimakas makea tuoksu ja värit houkuttelevat pölyttäjiä. Kahteen osaan halkeava hedelmä on jopa 30 cm pitkä, kapea, ruskea ja kuivakuorinen. Hedelmät ovat pareittain. Siemenet ovat lenninsiivellisiä.^[2]

Levinneisyys

Rusotemppelipuu on alkujaan kotoisin Länsi-Intian saaristosta. Nykyään se on levinnyt kaikkialle tropiikkiin ja subtropiikkiin. Etenkin Aasiassa ja Havaijilla se on suosittu viljelylaji.

Käyttö

Rusotemppelipuuta, kuten useita muitakin temppelipuulajeja, käytetään laajasti koristepuuna niiden kauniiden, tuoksuvien kukkiensa takia. Puun kukkia kerätään koristeiksi esimerkiksi vesialtaisiin. Havaijilla eri temppelipuulajien kukkia käytetään kukkaseppelten eli leiden valmistamiseen. Yksi lei saattaa sisältää jopa 300 kukkaa. Aasiassa temppelipuita on istutettu varsinkin temppeleiden ympäristöön, johon myös lajin nimi monissa kielissä viittaa.

Lähteet

• Lomakasvio. Trooppisten kasvien tunnistusopas. Toim. Tran Minh, Mirjami & Laaka-Lindberg, Sanna & Junikka, Leo. 2. tarkistettu painos. Kustannusosakeyhtiö Moreeni, 2014.

Viitteet