Tyynenmerenlohet (Oncorhynchus) on lohien heimon suku, joka käsittää kaksitoista Tyynenmeren pohjoisosassa sekä siihen laskevissa Pohjois-Amerikan ja Koillis-Aasian sisävesissä elävää kalalajia sekä useita niiden alalajeja. Omalla levinneisyysalueellaan tyynenmerenlohet vastaavat ekologisesti ja elintavoiltaan Euroopan ja Pohjois-Atlantin alueen Salmo-sukuun kuuluvia lohia ja taimenia ja ovat niiden lähisukulaisia. Suvun nimi Oncorhynchus tarkoittaa ”koukkukuonoista” ja viittaa kutukypsän koiraskalan leuanmuotoon. Suomessa tyynenmerenlohista tunnetuin on Yhdysvalloista Suomeen viljelykalaksi tuotu kirjolohi (Oncorhynchus mykiss).
Tyynenmerenlohista kuusi (punalohi, kyttyrälohi, koiralohi, hopealohi, kirsikkalohi ja kuningaslohi) ovat vaelluskaloja, jotka syntyvät joissa, kasvavat usean vuoden ajan meressä ja palaavat lopulta kotijokeensa kudulle. Kudun jälkeen ne kuolevat eivätkä enää palaa mereen, toisin kuin Atlantin lohi. Osa lajeista taas elää koko ikänsä sisävesissä. Nämä sisävesilajit jakautuvat usein moniin maantieteellisiin alalajeihin.
Rannikoiden jokikutuiset tyynenmerenlohet ovat taloudellisesti erittäin merkittäviä Tyynenmeren molemmin puolin, ja niiden kalastus on tarkkaan säädeltyä. Sekä rannikoiden että sisävesien lajit ovat myös tärkeitä virkistyskalastuskohteita.
Monia lajeja on siirretty alkuperäisen elinalueensa ulkopuolelle. Kirjolohi on tärkeä monissa Euroopan osissa ja useita muita lajeja on kotiutettu tai yritetty kotiuttaa Luoteis-Venäjälle. Niitä on myös siirretty muun muassa Pohjois-Amerikan Suuriin järviin, Etelä-Amerikkaan ja Uuteen-Seelantiin.
Tyynenmerenlohet (Oncorhynchus) on lohien heimon suku, joka käsittää kaksitoista Tyynenmeren pohjoisosassa sekä siihen laskevissa Pohjois-Amerikan ja Koillis-Aasian sisävesissä elävää kalalajia sekä useita niiden alalajeja. Omalla levinneisyysalueellaan tyynenmerenlohet vastaavat ekologisesti ja elintavoiltaan Euroopan ja Pohjois-Atlantin alueen Salmo-sukuun kuuluvia lohia ja taimenia ja ovat niiden lähisukulaisia. Suvun nimi Oncorhynchus tarkoittaa ”koukkukuonoista” ja viittaa kutukypsän koiraskalan leuanmuotoon. Suomessa tyynenmerenlohista tunnetuin on Yhdysvalloista Suomeen viljelykalaksi tuotu kirjolohi (Oncorhynchus mykiss).
Tyynenmerenlohista kuusi (punalohi, kyttyrälohi, koiralohi, hopealohi, kirsikkalohi ja kuningaslohi) ovat vaelluskaloja, jotka syntyvät joissa, kasvavat usean vuoden ajan meressä ja palaavat lopulta kotijokeensa kudulle. Kudun jälkeen ne kuolevat eivätkä enää palaa mereen, toisin kuin Atlantin lohi. Osa lajeista taas elää koko ikänsä sisävesissä. Nämä sisävesilajit jakautuvat usein moniin maantieteellisiin alalajeihin.
Rannikoiden jokikutuiset tyynenmerenlohet ovat taloudellisesti erittäin merkittäviä Tyynenmeren molemmin puolin, ja niiden kalastus on tarkkaan säädeltyä. Sekä rannikoiden että sisävesien lajit ovat myös tärkeitä virkistyskalastuskohteita.
Monia lajeja on siirretty alkuperäisen elinalueensa ulkopuolelle. Kirjolohi on tärkeä monissa Euroopan osissa ja useita muita lajeja on kotiutettu tai yritetty kotiuttaa Luoteis-Venäjälle. Niitä on myös siirretty muun muassa Pohjois-Amerikan Suuriin järviin, Etelä-Amerikkaan ja Uuteen-Seelantiin.