nimet breadcrumb-navigoinnissa
A medium-sized (13-16 inches) tern, the Common Tern in summer is most easily identified by its solid black cap, deeply-forked tail, black-tipped orange bill, and dark wing tips. In winter, this species becomes duller on the head and face, becoming dark-billed and pale headed while retaining conspicuous black eye-patches connected to a black hood. This species may be distinguished from the similarly-sized Forster’s Tern (Sterna forsteri) by that species’ pale wing tips and (in winter) white hood. Male and female Common Terns are similar to one another in all seasons. The Common Tern occurs across much of the world. In North America, this species breeds in a number of inland and coastal sites in the northeastern U.S. and southern Canada, wintering from the Gulf coast south to southern South America. In the Old World, this species breeds in the mid-latitudes throughout Europe, Asia, and North Africa, wintering in coastal Africa, South Asia, and Australasia. Common Terns primarily breed on rocky or sandy islands and beaches. In winter, this species may be found on beaches or, while feeding, in near-shore waters. Common Terns mainly eat small fish, but may eat small invertebrates, including insects and crustaceans, as they become available. Common Terns may be most easily seen standing or walking along the shore or on the beach, where their dark wing tips and (in summer) black-tipped orange bill may be most apparent. With the aid of binoculars, it may also be possible to observe this species feeding by diving headfirst into the water. Common Terns are most active during the day.
Kalatiira (Sterna hirundo) on tiirojen heimoon kuuluva lintulaji, jota tavataan pesivänä lajina Pohjois-Amerikan, Euroopan ja Aasian pohjoisosissa.
Kalatiiran vartalo on valkea, päälaki eli kalotti musta ja siivet harmahtavat. Sen pituus on 34–37 cm, siipien kärkiväli 70–80 cm ja paino 100-145g. Koivet ja nokka ovat punaiset, nokan kärki musta. Istuvan linnun siivenkärjet yltävät vain pyrstönkärjen tasalle, mikä on hyvä tuntomerkki erona lapintiiraan. Lentävän kalatiiran siivestä vain keskiosa on läpikuultava. Siiven kärjessä on tumma kiilamainen kuvio. Talvella nokka on tummanharmaa ja otsa valkea.
Nuori kalatiira on hieman vastaavan ikäistä lapintiiraa kirjavampi. Selkä on ruskehtava ja lennossa näkyy siiven yläpinnalla tummien reunojen rajaama vaalea suorakaiteen muotoinen laikku. Nuoret linnut eivät yleensä palaa Suomeen ennen aikuistumistaan neljäntenä kalenterivuonna.
Kalatiiran äänet ovat kirkkaita ja kuuluvia. Tyypillinen on lennossa esitetty "tiirä-tiira...", mistä tiirat ovat nimensäkin saaneet. Varoitusääni on selvästi kaksiosainen, kireä "tiiir-räää". Soidinlennossa pari kiertelee korkealla ilmassa pitäen jatkuvaa kitinää. Soidinkäyttäytymiseen kuuluu myös se, että koiras lentelee kala nokassa naarasta houkutellen. Koiras antaa kalan lopulta naaraalle mutta yleensä maassa.
Kalatiira pesii Pohjois-Amerikan ja Euraasian pohjoisosissa, talvehtien trooppisilla valtamerillä. Maailman populaation kooksi arvioidaan 1–4,5 miljoonaa yksilöä. Euroopassa pesii vähintään 200 000 paria. Suomessa laji pesii koko maassa. Pesimäkantamme on noin 50 000 paria. Merellä se suosii sisä- ja välisaaristoa. Sisämaan järvillä se on yleensä ainoa tiiralaji, paitsi aivan pohjoisimmassa Lapissa, missä se voi pesiä yhdessä lapintiirojen kanssa. Suomalaiset kalatiirat muuttavat elo-syyskuussa Atlantin itärannikkoa seuraten aina Etelä-Afrikkaan saakka. Ne palaavat Etelä-Suomen rannikoille huhtikuun loppupuolelta alkaen.
30. kesäkuuta 1996 keski-Suomessa rengastettu kalatiira tunnistettiin 1997 tammikuussa kaakkois-Australian rannikolla. Tämä kalatiira oli matkannut 26.000 km, mikä lienee lintumaailman ennätys. Vanhin suomalainen rengastettu kalatiira on ollut 25 vuotta, 11 kuukautta ja 8 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut 33-vuotias brittiläinen kalatiira.
Helmikuussa 2016 tavattiin Suomessa rengastettu kalatiira Argentiinassa, jonne on matkaa 13 000 km. Pohjoismaissa rengastettuja kalatiiroja ei ole aiemmin Etelä-Amerikassa tavattu.[2]
Kalatiira pesii sekä yhdyskuntina että yksittäispareina kaikkialla merenrannikoillamme ja saaristossa. Sisämaassa se pesii yleisenä järvillä sekä joillakin soilla. Lapissa laji on harvalukuinen ja paikoittainen. Merellä kalatiira suosii sisä- ja välisaaristoa. Kalatiirat ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä. Ennen yhdyskunnissa saattoi olla satoja pareja, nykyisin korkeintaan muutamia kymmeniä. Pesimäluodot ovat yleensä puuttomia pieniä kallioluotoja. Kalatiirat hakeutuvat usein naurulokkiyhdyskuntiin pesimään.
Pesä on avoimesti kalliolla, sammalikossa tai heinikossa. Se on vaatimaton ja rakennettu heinänkorsista, levistä ym. Kalatiira munii yleensä 2-3 munaa. Suurissa yhdyskunnissa pesien välinen etäisyys on noin metri. Tyypillinen kasvi kalatiirojen pesien läheisyydessä on katkera maksaruoho. Muninta alkaa äitienpäivän jälkeen ja haudonta alkaa heti ensimmäisen munan ilmestyttyä pesään. Haudonta kestää noin kolme viikkoa. Poikaset liikkuvat pesän läheisyydessä ja isompina ne hakeutuvat rannan tuntumaan. Ihmisen noustessa maihin isot poikaset saattavat lähteä uimaan. Lentokykyisiksi poikaset kasvavat noin neljän viikon ikäisinä, Etelä-Suomessa heinäkuun alkupuolella. Muuttomatkalle kalatiirat lähtevät perhekunnittain heinä-elokuun aikana, myöhäisimmät lokakuussa.
Kalatiira syö lähes yksinomaan kalaa. Tavallisimmat saaliskalat ovat piikkikaloja, neuloja, salakoita, ahvenia ja särkiä, kooltaan yleensä alle 10 cm. Kalatiira kalastaa syöksysukeltamalla, eli se syöksyy veteen ilmasta ja sukeltaa kalan nopeasti pinnan läheltä. Usein näkee tiiran lekuttelemassa ilmassa paikallaan odottamassa kalan asettumista parempaan asemaan. Tiira ei seivästä kalaa, vaan pyydystää sen nokkaansa ja nielee sen pää edellä. Poikasille emot kantavat aivan pieniä kaloja, usein kolmipiikkejä. Kalastajien heittelemät kalanperkeet se hyväksyy mielellään. Kesällä kalatiirat syövät lisäksi vesihyönteisiä ja pyydystävät ilmassa parveilevia hyönteisiä. Muuttomatkoilla ne syövät myös äyriäisiä.
Kalatiira saalistamassa
Epäonnistunut syöksy
Onnistunut saalistus (sisältää kuvasarjan saalistuksesta)
Sterna hirundo
Kalatiira (Sterna hirundo) on tiirojen heimoon kuuluva lintulaji, jota tavataan pesivänä lajina Pohjois-Amerikan, Euroopan ja Aasian pohjoisosissa.
.jpg)
