Savanninorsu eli pensasnorsu (Loxodonta africana) on suurin nykyisin elävä maaeläin.
Savanninorsu on yksi kolmesta afrikannorsulajista. Muita lajeja ovat metsänorsu (Loxodonta cyclotis) ja sukupuuttoon kuollut Loxodonta adaurora. Metsänorsua ja savanninorsua pidettiin aikaisemmin yhtenä lajina, jota kutsuttiin nimellä afrikannorsu. DNA-testit kuitenkin osoittivat niiden olevan eri lajit.
Afrikannorsu voi kasvaa 3,5 metriä korkeaksi ja seitsemän tonnia painavaksi. Syöksyhampaat voivat olla yli kolme metriä pitkät. Suurin tunnettu hammas painoi 117 kilogrammaa. Otsa on kupera, selkä hieman kovera ja kärsä poikkiharjainen. Korvat ovat jopa 1,5 metriä korkeat ja miltei yhtä leveät.
Afrikannorsu elää Afrikassa päiväntasaajan tienoilla noin 17. leveyspiirille asti pohjoiseen ja etelään.
Puoliaavikoille sopeutuneita Luoteis-Namibian Damaramaan niin kutsuttuja aavikkonorsuja pidetään yleensä erikoistuneina savanninorsujen osapopulaatioina. Ne etsivät ravintonsa ja vetensä aavikon keitaista.
Savanninorsu eli pensasnorsu (Loxodonta africana) on suurin nykyisin elävä maaeläin.
Savanninorsu on yksi kolmesta afrikannorsulajista. Muita lajeja ovat metsänorsu (Loxodonta cyclotis) ja sukupuuttoon kuollut Loxodonta adaurora. Metsänorsua ja savanninorsua pidettiin aikaisemmin yhtenä lajina, jota kutsuttiin nimellä afrikannorsu. DNA-testit kuitenkin osoittivat niiden olevan eri lajit.
Afrikannorsu voi kasvaa 3,5 metriä korkeaksi ja seitsemän tonnia painavaksi. Syöksyhampaat voivat olla yli kolme metriä pitkät. Suurin tunnettu hammas painoi 117 kilogrammaa. Otsa on kupera, selkä hieman kovera ja kärsä poikkiharjainen. Korvat ovat jopa 1,5 metriä korkeat ja miltei yhtä leveät.
Afrikannorsu elää Afrikassa päiväntasaajan tienoilla noin 17. leveyspiirille asti pohjoiseen ja etelään.
Puoliaavikoille sopeutuneita Luoteis-Namibian Damaramaan niin kutsuttuja aavikkonorsuja pidetään yleensä erikoistuneina savanninorsujen osapopulaatioina. Ne etsivät ravintonsa ja vetensä aavikon keitaista.