Conservation Status
tarjonnut University of Alberta Museums
The Monarch is of special concern in Canada (COSEWIC 2002).
- lisenssi
- cc-by-nc
- tekijänoikeus
- University of Alberta Museums
Cyclicity
tarjonnut University of Alberta Museums
Migrants reach southern Alberta in late May to June, offspring emerging in Aug. to Sep.
- lisenssi
- cc-by-nc
- tekijänoikeus
- University of Alberta Museums
Distribution
tarjonnut University of Alberta Museums
Globally widespread, with the centre of the range in North America from BC east to Newfoundland, north to the southern NWT south to Argentina (Layberry et al 1998).
- lisenssi
- cc-by-nc
- tekijänoikeus
- University of Alberta Museums
General Description
tarjonnut University of Alberta Museums
The black-veined, orange upperside with a white-spotted black border is unique. The Viceroy (Limenitis archippus) though similar, has a black hindwing median line. Monarchs are easy to recognize by their distinctive leisurely, floating flight, holding their wings V-shaped above the body when gliding; Viceroys hold their wings in a flat plane when gliding, a behaviour characteristic of the genus Limenitis.
- lisenssi
- cc-by-nc
- tekijänoikeus
- University of Alberta Museums
Habitat
tarjonnut University of Alberta Museums
Most likely to be encountered in the southern prairie grasslands.
- lisenssi
- cc-by-nc
- tekijänoikeus
- University of Alberta Museums
Life Cycle
tarjonnut University of Alberta Museums
Migrants from the southern US appear in the spring, and lay eggs on a number of milkweed species, particularly along prairie river valleys. Larvae are like no other in Alberta, boldly banded with alternating black, white and yellow stripes. There are two long, black fleshy 'horns' near the front and rear. Pupae are bright blue-green with golden spots. This is undoubtedly one of the most familiar butterflies in North America, and much research has been carried out on its ecology and remarkble migration. Surprisingly, the Monarch's wintering grounds in Mexico were not discovered until 1975, largely as a result of the research efforts of Fred Urquhart (Layberry et al. 1998). Almost all of the North American Monarchs overwinter in a handful of sites in the Mexican highlands, and conservation efforts for this species are largely dependent on the welfare of these sites. For more detailed accounts of the Monarch's ecology, see Brower (1995) and references therein.
- lisenssi
- cc-by-nc
- tekijänoikeus
- University of Alberta Museums
Trophic Strategy
tarjonnut University of Alberta Museums
The main larval host in Alberta is Showy Milkweed (Asclepias speciosa), and larvae have also been recorded on A. ovalifolia in Edmonton (Bird et al. 1995). Adults prefer nectaring at milkweed flowers and composites (Klassen et al. 1989).
- lisenssi
- cc-by-nc
- tekijänoikeus
- University of Alberta Museums
Monarkkiperhonen
tarjonnut wikipedia FI
Monarkkiperhonen (Danaus plexippus) on täpläperhosten (Nymphalidae) heimoon kuuluva suurikokoinen päiväperhonen. Monarkkiperhosen alalaji Danaus plexippus plexippus vaeltaa Pohjois-Amerikassa vuosittain pitkiä matkoja Suurten järvien ja Meksikon välillä, alalaji Danaus plexippus megalippe ei vaella ja se esiintyy Yhdysvaltain Georgiasta ja Floridasta Länsi-Intian saarille ja sieltä Keski-Amerikan kautta Amazonasin alueelle.
Koko ja ulkonäkö
Monarkkiperhosen siipien kärkiväli on noin 8,5–12,5 cm. Koiraan siipien yläpuolen pääväri on kastanjanruskea. Siipien suonien kohdat ja reunat ovat mustat. Reunassa on kaksi riviä valkeita täpliä. Koiraalla on takasiipien yläpinnalla koirastäplä, joka tuottaa feromoneja. Siipien alapinnan pääväri on vaaleampi kuin yläpinnan. Naaraan siipien pääväri on vaaleampi kuin koiraalla ja siipisuonet tummempia.
Levinneisyys ja lentoaika
Monarkkiperhosen alkuperäiseen levinneisyysalueeseen kuuluu Amerikassa alue Kanadan eteläosista Amazonasin alueelle. Laji on levinnyt 1800-luvulla uusille alueille sopeuduttuaan uusiin ravintokasveihin. Sitä tavataan myös Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Atlantin itäpuolella sen esiintymisalueeseen kuuluvat Kanariansaaret Lanzarotea lukuun ottamatta, Azorit ja Madeira. Monarkkiperhonen puuttuu Aasian, Afrikan ja Euroopan mantereilta, mutta on satunnaisena vaeltajana tavattu monissa Atlantin rannikon maissa Euroopassa. Lentoaika on ympäri vuoden useina sukupolvina, ensimmäinen sukupolvi huhtikuusta alkaen.
![src=]()
Monarkkiperhosen toukka purppurasilkkiyrtillä (
Asclepias incarnata)
Elinympäristö ja elintavat
Monarkkiperhonen elää monenlaisissa ympäristöissä. Se muuttaa Pohjois-Amerikassa sankoin joukoin etelään elokuusta alkaen. Itäinen kanta muuttaa Meksikon keskiosiin, läntinen talvehtii Kalifornian rannikon keskiosissa. Talvehtinut kanta alkaa yleensä lisääntyä vasta sen jälkeen, kun se jättää talvehtimispaikkansa helmi-maaliskuussa. Itäinen kanta muuttaa keväällä suunnilleen Yhdysvaltojen Teksasiin ja Oklahomaan. Vasta seuraavat sukupolvet muuttavat pohjoisemmaksi Yhdysvalloissa ja Kanadaan.
Ravintokasvi
Toukan ravintokasveja ovat alkuperäisillä esiintymisalueilla monet Asclepias-suvun lajit, Kanariansaarilla Gossypium arboreum ja Euphorbia mauretanica.
Lähteet
- Lionel G. Higgins, Norman D. Riley, suom. Olavi Sotavalta: Euroopan päiväperhoset. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1973. ISBN 951-30-2311-7.
- lisenssi
- cc-by-sa-3.0
- tekijänoikeus
- Wikipedian tekijät ja toimittajat
Monarkkiperhonen: Brief Summary
tarjonnut wikipedia FI
Monarkkiperhonen (Danaus plexippus) on täpläperhosten (Nymphalidae) heimoon kuuluva suurikokoinen päiväperhonen. Monarkkiperhosen alalaji Danaus plexippus plexippus vaeltaa Pohjois-Amerikassa vuosittain pitkiä matkoja Suurten järvien ja Meksikon välillä, alalaji Danaus plexippus megalippe ei vaella ja se esiintyy Yhdysvaltain Georgiasta ja Floridasta Länsi-Intian saarille ja sieltä Keski-Amerikan kautta Amazonasin alueelle.
- lisenssi
- cc-by-sa-3.0
- tekijänoikeus
- Wikipedian tekijät ja toimittajat
