Peltoherkkusieni

Peltoherkkusieni (Agaricus arvensis) kasvaa keskikesästä alkaen nurmikoilla, laitumilla ja puistoissa maan eteläosissa. Sientä löytyy myös Keski-Suomesta.^[2] Se on hyvä ruokasieni, mutta sen saattaa sekoittaa myrkylliseen valkokärpässieneen. Jos et ole varma lajista, jätä sieni poimimatta!^[3]

Ulkonäkö ja koko

Peltoherkkusienen lakki on 7–15 cm, nuorempana puolipallomainen, vanhemmiten laakean kupera. Valkoinen tai kermanvalkoinen. Heltat ovat irtotyviset, alussa punertavat, mutta ne tummenevat vanhemmiten violetinmustiksi. Jalka 5–14 cm pitkä, 1–3 cm paksu ja valkoinen. Rengas isohko, alapinnalta tähtimäisesti suomuinen. Malto kellertyy ilmassa. Aniksen tai mantelin kaltainen tuoksu. Itiöpölyn väri on tummanruskea^[3][4]

Levinneisyys

Kasvaa Lapissa asti, etelässä taajamissa yleinen.^[3][4]

Kasvupaikka ja elinympäristö

Etelän taajamissa teiden varsilla, nurmikoilla ja puistoissa. Usein isoina ryhminä ja noidankehinä. Elo–syyskuussa.^[3][4]

Käyttö

Erinomainen ruokasieni, mutta kerää ilmansaasteita kuten kadmiumia ja lyijyä, joten sen syötiä ei suositella alueita joiden lähellä on liikenettä tai teollisuutta.^[3][4] Peltoherkkusieni ei ole Eviran ylläpitämällä ohjeellisella listauksella suositeltavista ruokasienistä.^[5]

Kuvia

Eri ikäisiä, eri suunnista

Eri ikäisiä, nuoremmasta yli-ikäiseen.

Hyvin nuorena

• 2 nuorta puistoherkkusientä.

• Nuorena.

• Nuorena alta päin.

Lähteet

• Læssøe, Thomas: Parhaimmat ruokasienet ja sieniherkut (Toimitettu Suomen oloihin), s. 52. Helsinki: Gummerus, 2005. ISBN 951-20-6770-6.
• Kosonen, Lasse: Uusi perheen sienikirja, s. 188. Porvoo: WSOY,, 1994. ISBN 951-0-19559-6.

Viitteet

Aiheesta muualla

• Luontoportti: Peltoherkkusieni