dcsimg

Capsicum annuum ( الفنلندية )

المقدمة من wikipedia FI

Paprika (Capsicum annuum), myös ruokapaprika tai vihannespaprika, on yleinen koisokasveihin kuuluva viljelykasvi, jonka marjoja käytetään lajikkeen tulisuudesta riippuen sekä mausteena (chili) että vihanneksena (paprika). Lajista on myös koristelajikkeita. Paprika on peräisin Meksikosta. Tieteellisestä nimestään (annuum ’yksivuotinen’) huolimatta laji on monivuotinen, joskin viljelyssä usein yksivuotisena kasvatettava. Vihanneksena käytettävä suurimarjaisesta vihannespaprikasta puuttuu kokonaan kapsaisiini, ja se on chilien tulisuuden mittauksessa käytettävän Scovillen asteikon nollapiste.

Viljely

Paprika valittiin Suomessa vuonna 2005 vuoden vihannekseksi.[1] Unkarin pustalla viljellään paljon paprikaa, sillä se on unkarilaisen keittiön tärkein mauste ja Unkarin kansallismauste.[2]

Ruokapaprikat eli vihannespaprikat ovat Capsicum annuum -lajin lajikkeita, joiden kapsaisiinipitoisuus on jalostettu niin alhaiseksi, että sitä voidaan käyttää vihanneksena. Kapsaisiinin puuttumisen on saanut aikaan vain yhden geenin mutaatio[3]. Lisäksi vihannespaprikat ovat yleensä paljon suurempikokoisia kuin mausteena käytetyt.[4]

Viljelyssä on runsaasti erilaisia lajikkeita, jotka voivat olla väriltään punaisia, oransseja tai keltaisia. Jopa ruskeita ja mustia lajikkeita on jalostettu. Vihreät paprikat ovat raakoja. Kaikki kypsymisvaiheet kuitenkin sopivat ruokakäyttöön. Paprikan C-vitamiinipitoisuus on kaikista kasviksista suurimpia: 100 grammaa punaista paprikaa sisältää noin 180 mg ja sama määrä keltaista paprikaa yli 200 mg C-vitamiinia.[5] Lähinnä koristekäyttöön mutta myös mausteeksi kasvatetaan lajikkeita, joilla on pienet värikkäät marjat. Eräs tunnettu koristeellinen lajike on 'Bolivian Rainbow', jonka marjat vaihtavat kypsyessään väriä useita kertoja.

Lähteet

  1. Kotipuutarha puutarhaliitto.fi. Viitattu 2.11.2015.
  2. Suomi – Unkari Seura » Paprika suomiunkari.fi. Viitattu 2.12.2017.
  3. Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, viljelyskasvit ihmisen palveluksessa. WSOY, 1997. ISBN 951-0-21295-4.
  4. Paprika - vihannes.net vihannes.net. Viitattu 2.12.2017.
  5. http://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2270&lang=fi

Aiheesta muualla

Suomalaiset hyötypuutarhakasvit
Juurekset: lanttu | mustajuuri | nauris | palsternakka | porkkana | piparjuuri | punajuuri | retiisi | selleri

Kaalit: keräkaali | kiinankaali | kukkakaali | kyssäkaali | lehtikaali | punakaali | parsakaali | ruusukaali | kurttu- eli savoijinkaali
Kurkkukasvit: kurkku | kesäkurpitsa | kurpitsa | spagettikurpitsa
Mausteet: basilika | humala | kirveli | krassi | kumina | kurkkuyrtti | kynteli | lipstikka | meirami | minttu | persilja | rakuuna | rosmariini | salvia | sitruunamelissa | tilli | timjami
Mukulakasvit: maa-artisokka | peruna
Palkokasvit: herne | härkäpapu | tarhapapu
Sipulit: hillosipuli | ilmasipuli | jättisipuli | purjo | sipuli | ruohosipuli | ryvässipuli | valkosipuli | vihersipuli
Muut kasvikset: endiivi | fenkoli | latva-artisokka | lehtisalaatti | lehtiselleri | mangoldi | maissi | paprika | parsa | pinaatti | raparperi | tomaatti

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
ترخيص
cc-by-sa-3.0
حقوق النشر
Wikipedian tekijät ja toimittajat
النص الأصلي
زيارة المصدر
موقع الشريك
wikipedia FI

Capsicum annuum: Brief Summary ( الفنلندية )

المقدمة من wikipedia FI

Paprika (Capsicum annuum), myös ruokapaprika tai vihannespaprika, on yleinen koisokasveihin kuuluva viljelykasvi, jonka marjoja käytetään lajikkeen tulisuudesta riippuen sekä mausteena (chili) että vihanneksena (paprika). Lajista on myös koristelajikkeita. Paprika on peräisin Meksikosta. Tieteellisestä nimestään (annuum ’yksivuotinen’) huolimatta laji on monivuotinen, joskin viljelyssä usein yksivuotisena kasvatettava. Vihanneksena käytettävä suurimarjaisesta vihannespaprikasta puuttuu kokonaan kapsaisiini, ja se on chilien tulisuuden mittauksessa käytettävän Scovillen asteikon nollapiste.

ترخيص
cc-by-sa-3.0
حقوق النشر
Wikipedian tekijät ja toimittajat
النص الأصلي
زيارة المصدر
موقع الشريك
wikipedia FI