Haisuhilleri eli tsorilla (Ictonyx striatus) on haisunäätiä muistuttava, Saharan eteläpuolisen Afrikan puolikuivilla savanneilla elävä näätäeläin.[2] Haisuhillerin hännän alapuolella sijaitsee hajurauhanen, josta se saattaa ruiskuttaa voimakastuoksuista ainetta ollessaan uhattuna. Tunnetaan tapauksia, joissa yksinäinen haisuhilleri on ahdistanut hajullaan suuren joukon leijonia vastakaadetun seepran ruholta pois. Yöeläiminä ne metsästävät öisin ja jäävät päiviksi pesään tai kallionhalkeamiin. Haisuhillerit ovat hyviä uimaan ja kiipeilevät mielellään puissa. Vankeudessa ne voivat saavuttaa viiden vuoden iän. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut, että lajin suomenkieliseksi nimeksi vaihdettaisiin zorilla.[3]
Haisuhillereillä on pitkä, paksu mustavalkoraidallinen turkki. Näiden nisäkkäiden ruumiit ovat noin 33–38 cm pitkiä, hännät noin 20–30 cm. Haisuhillerit painavat noin kilon. Haisuhillerillä on pitkä kuono, lyhyet jalat ja vahvat kynnet. Kasvot ovat väritykseltään mustat ja niissä on kolme valkeaa täplää.[4]
Haisuhillerit ovat lihansyöjiä ja ruokalistalla on hyönteisiä, sammakoita, matelijoita, jyrsijöitä, lintuja, munia ja joskus jopa isompia eläimiä. Haisuhillerit metsästävät pikkueläimiä itse, mutta isomman saaliin saaminen muilta petoeläimiltä on helppoa, koska ne eivät voi sietää haisuhillerin tuottamaa hajua.
Naaraat synnyttävät pesäkoloissa 2 tai 3 poikasta viiden viikon tiineyden jälkeen.
Haisuhilleri eli tsorilla (Ictonyx striatus) on haisunäätiä muistuttava, Saharan eteläpuolisen Afrikan puolikuivilla savanneilla elävä näätäeläin. Haisuhillerin hännän alapuolella sijaitsee hajurauhanen, josta se saattaa ruiskuttaa voimakastuoksuista ainetta ollessaan uhattuna. Tunnetaan tapauksia, joissa yksinäinen haisuhilleri on ahdistanut hajullaan suuren joukon leijonia vastakaadetun seepran ruholta pois. Yöeläiminä ne metsästävät öisin ja jäävät päiviksi pesään tai kallionhalkeamiin. Haisuhillerit ovat hyviä uimaan ja kiipeilevät mielellään puissa. Vankeudessa ne voivat saavuttaa viiden vuoden iän. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut, että lajin suomenkieliseksi nimeksi vaihdettaisiin zorilla.