Röyhyhelmikkä (Melica uniflora) on monivuotinen, lähinnä Euroopassa kasvava lehtojen heinäkasvi. Suomessa laji on rauhoitettu Ahvenanmaalla.[1]
Röyhyhelmikkä kasvaa 35–50 cm pitkäksi. Se on pitkärönsyinen ja varsi on pysty tai koheneva. Korren tyviosa on väriltään violetti. Korren lehtitupet ovat litteitä ja sileitä. Nuokkuvat lehdet ovat 2–3 mm leveitä, tasasoukkia, suippoja ja kiiltäviä. Lehden kieleke on ruskehtava, tylppä ja enintään 0,2 mm pitkä. Kielekkeen vastakkaisella puolella on jopa 4 mm pitkä, varrenmyötäinen, kalvomainen ja suippo lisäke. Kukinto on 7–10 cm pitkä harsu, haarova röyhy, jonka alimmat kukintohaarat ovat pitkäperäisiä. Kunkin haaran päässä on yksi pysty, 5–7 mm pitkä tähkylä. Kaleet ovat sinipunertavia. Röyhyhelmikkä kukkii Suomessa heinäkuussa.[1][2]
Muista helmikkälajeista röyhyhelmikkä muistuttaa paljon yleistä nuokkuhelmikkää (M. nutans).[1]
Röyhyhelmikkää tavataan lähinnä Etelä- ja Keski-Euroopassa Pohjois-Espanjasta Kreikkaan, Bulgariaan ja Romaniaan, ja edelleen Puolan kautta eteläiseen Skandinaviaan ja Britteinsaarille. Lisäksi lajia tavataan paikoitellen myös Pohjois-Afrikassa, Turkissa ja Kaukasuksen alueella.[3] Suomessa röyhyhelmikkää tavataan ainoastaan Ahvenanmaalla.[4] Laji löydettiin sieltä vuonna 1938. Nykyään esiintymiä tunnetaan Getasta, Hammarlandista, Finströmistä ja Saltvikista.[2]
Röyhyhelmikkä on tyypillinen pyökkimetsien kasvi. Suomessa laji kasvaa esiintymisalueensa pohjoisrajoilla, missä pyökkimetsiä ei esiinny. Lajia tavataankin Suomessa muiden jalojen lehtipuiden muodostamissa lehdoissa.[2]
Röyhyhelmikkä (Melica uniflora) on monivuotinen, lähinnä Euroopassa kasvava lehtojen heinäkasvi. Suomessa laji on rauhoitettu Ahvenanmaalla.
