Hopeakyljet (Atherinidae) on hopeakylkikaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan ympäri maapallon lämpimistä vesistä.
Varhaisimmat hopeakylkien heimoon kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettu eoseenikaudelle. Nykyään heimoon luetaan kuuluvaksi 25 sukua ja noin 165 lajia. Suurimmat hopeakylkilajit voivat saavuttaa noin 60 cm:n pituuden, mutta useimmat jäävät alle 15 cm pitkiksi. Koiraat ovat useimmiten naaraita pienikokoisempia. Ruumiinrakenteeltaan ne ovat pitkulaisia kaloja, joilla on kaksi selkäevää. Etumainen on joustava ja taaempi jäykempi. Pyrstöevä on heimon lajeilla haarautunut. Hopeakylkien silmät ovat kooltaan suuret. Hopeakyljiltä puuttuu kylkiviiva. Väriltään ne ovat kellertäviä tai vihertäviä ja kyljessä on leveä hopeinen raita.[1][2][3]
Hopeakylkilajeja tavataan ympäri maailmaa. Suurin osa lajeista on mereisiä tai murtovesissä eläviä, mutta noin 50 lajia, muun muassa lasikylki (Alepidopus evermanni), elävät makeissa vesissä. Makean veden lajeja tavataan erityisesti Australiassa ja Pohjois- sekä Etelä-Amerikassa. Hopeakyljet elävät usein suurina parvina matalissa vesissä. Niiden ravintoa ovat pääasiassa planktoneliöt.[1][2][3]
Hopeakyljet (Atherinidae) on hopeakylkikaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan ympäri maapallon lämpimistä vesistä.
