Amerikanlehmus (Tilia americana) on malvakasveihin kuuluva kesävihanta puu, joka kasvaa alkuperäisenä Pohjois-Amerikan itä- ja keskiosissa.[1][2] Tämä suurikokoinen puu on pohjoisimmaksi levinnyt lehmuslaji Pohjois-Amerikassa ja kaupallisesti merkittävä sahapuu Suurten järvien ympäristössä.[2]
Amerikanlehmus on nopeakasvuinen puu, joka alkaa tuottaa siementä 15 vuoden iässä ja voi elää yli 200 vuoden ikäiseksi. Yleensä se kasvaa 23–40 metriä korkeaksi ja rinnankorkeusläpimitaltaan 90–120 senttimetriä paksuksi.[1][2] Suotuisissa olosuhteissa se voi kuitenkin kasvaa jopa 43 metriä korkeaksi ja 140 senttimetriä paksuksi.[2]
Amerikanlehmuksella on lähelle maanpintaa levittäytyvä juuristo, yksihaarainen ja muhkuraton runko, leveä ja pyöreä latvus sekä lyhyet ja heiveröiset, usein alaviistot haarat.[1][3] Nuorissa puissa kaarna on sileää ja ohutta mutta puun ikääntyessä se alkaa halkeilla ja paksuuntua ja muuttuu harjanteiseksi – vanhojen puiden tyviosassa kaarna voi olla noin tuuman paksuista.[1]
Nuori haararanka on kalju, ja silmut ovat suuria ja pulleita.[3][4] Ruodilliset lehdet sijaitsevat varrella kierteisesti ja niissä on pienet ja varhain karisevat korvakkeet.[4] Lehtilapa on 8–14 senttimetriä pitkä, leveänpuikea ja hertta- tai tylppätyvinen ja siinä on isot ja otakärkiset laitahampaat.[3][4] Sekä lehden tummanvihreä yläpinta että vaaleampi alapinta ovat kaljuja; alapinta voi olla myös harvaan tähtikarvainen.[3]
Amerikanlehmus on yksikotinen, hyönteispölytteinen kasvi, joka kukkii kahden viikon ajan kesäkuussa.[1][2][4] Sen kukinto on riippuva viuhko, joka on kiinnittynyt kellanvihreään tukilehteen ja muodostuu 4–40 pitkäperäisestä ja tuoksuvasta, kellanvalkoisesta kukasta.[2][3][4] Verhiö koostuu viidestä lehdestä samoin kuin 1 senttimetriä leveä, säteittäinen, kellomaiselta näyttävä teriö. Kukat ovat kaksineuvoisia ja niissä on monia heteitä, joista viisi on terälehtimäisiä.[3][4] Hedelmä on 5–10 millimetriä leveä, palleromainen, sileä pähkylä, jonka sisällä on yksi tai kaksi siementä.[2][3][4] Pähkylät kypsyvät syys–lokakuussa, minkä jälkeen tuuli, painovoima ja villieläimet levittävät ne puun ympäristöön.[2]
Amerikanlehmuksen siementuotanto alkaa noin 15 vuoden iässä ja lakkaa yleensä viimeistään 100 vuoden iässä.[2] Hyvät siemenvuodet kertautuvat 1–3 vuoden välein.[1] Siemenet itävät kuitenkin huonosti ja laji leviääkin parhaiten tyvi- ja kantovesojen avulla, joita se kasvattaa runsaasti.[2][1]
Amerikanlehmus on kotoisin Pohjois-Amerikan itä- ja keskiosista. Sen levinneisyysalue ulottuu koillisessa New Brunswickin lounaisosiin, luoteessa Manitoban kaakkoisreunalle, lounaassa Oklahoman koilliskulmaan ja kaakossa Pohjois-Carolinan läntisimpiin osiin.[1][2]
Amerikanlehmus sietää kohtalaisesti varjostusta ja menestyy parhaiten melko kosteassa ja hienojakoisessa maaperässä, joka sisältää runsaasti typpeä. Yleensä se kasvaa kuivissa tai tuoreissa, keski- tai runsasravinteisissa lehti- ja sekametsissä mutta joskus myös kalliomailla ja soilla.[1][3]
Amerikanlehmus kasvaa tavallisesti yksittäisinä puina muiden lehtipuiden joukossa ja muodostaa vain harvoin puhtaita metsiköitä.[1][2] Se on lisävaltapuu sokerivaahterametsissä, joita esiintyy erityisesti Minnesotan keskiosissa ja Länsi-Wisconsinissa. Muita samoilla alueilla viihtyviä lajeja ovat valkosaarni, punatammi, amerikanhumalapyökki, punavaahtera ja valkojalava.[2]
Amerikanlehmus viihtyy mantereisessa mutta melko kosteassa ilmastossa, jossa talvet ovat kylmiä ja kesät lämpimiä. Sen kasvukausi vaihtelee levinneisyysalueen pohjoisosien 80 päivästä eteläosien 180 päivään. Vuotuinen sademäärä on pienimmillään 530 millimetriä levinneisyysalueen länsireunalla ja enimmillään 1 140 millimetriä sen koillisosissa. Suotuisimmilla kasvupaikoilla vuoden keskilämpötila on 18–27 celsiusastetta ja vuotuinen sademäärä 250–380 millimetriä.[2]
Puusepät arvostavat suuresti amerikanlehmuksen kevyttä ja pehmeää, helposti työstettävää puuainesta. Se on kaupallisesti merkittävä sahapuu Suurten järvien ympäristössä, ja siitä valmistetaan teollisesti muun muassa tynnyreitä, laatikoita, puuviilua, lastuvillaa ja selluloosaa. Lisäksi sen nilasta saadaan niintä, jota käytetään köysien, mattojen ja korien punonnassa.[1][2] Se on myös yleinen hunajakasvi, ja sitä on istutettu paljon katujen varsille Yhdysvaltojen itäosissa.[2]
Amerikanlehmus on tärkeä ravinnonlähde ja pesäpaikka villieläimille. Valkohäntäpeura syö sen versoja ja nuoria lehtiä ja mehiläiset saavat sen kukista mettä. Monet pienet nisäkkäät ja linnut, esimerkiksi morsiosorsa ja amerikanpalokärki, kovertavat pesäkolonsa sen helposti lahoavaan puuhun.[1]
Amerikanlehmus (Tilia americana) on malvakasveihin kuuluva kesävihanta puu, joka kasvaa alkuperäisenä Pohjois-Amerikan itä- ja keskiosissa. Tämä suurikokoinen puu on pohjoisimmaksi levinnyt lehmuslaji Pohjois-Amerikassa ja kaupallisesti merkittävä sahapuu Suurten järvien ympäristössä.
