Keyflower

Suopunakämmekkä (D. incarnata)

Maariankämmekkä (D. maculata)

D. russowii

Seljakämmekkä (D. sambucina)

Liuskakämmekät (Dactylorhiza) on kämmekkäkasveihin kuuluva kasvisuku. Kaikki sen lajit ovat maassa kasvavia, ja useimmat kasvavat parhaiten kosteassa maassa.

Etymologia

Nimi Dactylorhiza tulee kreikan sanoista δάκτυλος "daktylos" (sormi) ja ρίζα "rhiza" (juuri). Nimi juontaa juurensa suvun versojuurimukuloista, jotka muistuttavat pieniä ihmisen kämmeniä. Mukula toimii ravintovarastona.^[1] Liuskakämmekät luettiin aiemmin pallerokämmeköiden sukuun Orchis. Suomenkielinen nimi on sinänsä erikoinen, että sana "kämmekkä" tulee jo kämmenen muodosta, eikä etuliitettä "liuska-" oikeastaan tarvittaisi. Kun suku erotettiin suvusta Orchis, jäi nimi kämmekkä sen suvun käyttöön, mikä on ristiriitaista koska yhdelläkään Orchis-suvun lajilla ei ole kämmenen muotoisia juurimukuloita.

Levinneisyys

Lajeja esiintyy kaikilla pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeilla alueilla: Euroopassa Skandinaviasta Pohjois-Afrikkaan; niitä tavataan myös Madeiralla, Islannissa, läntisessä ja pohjoisessa Aasiassa, Himalajalla ja Pohjois-Amerikassa.

Pitkät lehdet ovat monilla lajeilla punaruskean ja vihreän kirjavat. Useimmat lehdet ovat varren alaosassa, muodostaen löyhän ruusukemaisen asetelman.^[2] Mitä ylempänä varressa lehti on, sitä lyhyempi se yleensä on.

Kukinto on runsaskukkainen tähkä, ja kukkien väri on yleensä punaisen eri sävyissä, joskin myös kelta- ja vihreäkukkaisia lajeja on olemassa. Kukissa on yleensä tummaa kuviointia vaaleammalla pohjalla. Erityisen kirjava väritys kehittyy yleensä huuleen.

Lajit

Liuskakämmeköiden suku on runsaslajinen ja risteytyminen on tavallista.^[1] Osa kuvatuista lajeista tunnetaan vain yhdeltä kasvupaikalta, ja niiden tapauksessa voi olla tarvetta epäillä kyseessä olevan vakiintunut risteymäkasvusto. Tällaisia kasvustoja suositellaan yleensä suojeltavaksi, mutta niissä esiintyvää taksonia ei aina ole tarpeen suojella.

Suomesta tunnetaan kahdeksan tai yhdeksän liuskakämmekkälajia:

• Baltiantoukokämmekkä eli leveälehtikämmekkä (Dactylorhiza majalis subsp. baltica, synon. D. baltica ja D. longifolia)
• Kaitakämmekkä (D. traunsteineri)
• Kalkkimaariankämmekkä (D. fuchsii)
• Lapinkämmekkä (D. lapponica)
• Luhtakämmekkä (D. sphagnicola)
• Maariankämmekkä (D. maculata)
• Pussikämmekkä (D. viridis, syn. Coeloglossum viride pussikämmeköiden suvussa)
• Seljakämmekkä (D. sambucina)
• Suopunakämmekkä (D. incarnata subsp. incarnata)
• Veripunakämmekkä (D. incarnata subsp. cruenta, syn. D. cruenta)

On huomionarvoinen seikka, että suku Coeloglossum eli pussikämmekät on kuvattu tieteelle ennen sukua Dactylorhiza. Kun nämä suvut yhdistetään, käytetään näennäisesti nimistösäädöksistä poiketen nimeä Dactylorhiza yhdistetyn suvun kuvaukseen, nimistökomitean päätöksen mukaan.

Epätäydellinen lista maailman liuskakämmekkälajeista. Muitakin lajeja on olemassa, lisäksi lajia alempia taksoneja, synonyymejä ja risteymiä ei ole sisällytetty listaan.

• Dactylorhiza alpestris (Pyreneet, Alpit, Karpaatit).
• Dactylorhiza angustata (Ranska)
• Dactylorhiza aristata (Kiina ja Alaska).
• Dactylorhiza baldshuanica (Keski-Aasia).
• Dactylorhiza baltica (I.-Eurooppa)
• Dactylorhiza baumanniana (P.-Kreikka).
• Dactylorhiza bohemica (Itäinen Keski-Eurooppa).
• Dactylorhiza cordigera (Ranska, Kaakkois-Eurooppa, Ukraina).
• Dactylorhiza elata (L.-Eurooppa, Luoteis-Afrikka).
• Dactylorhiza euxina (Turkki?).
• Dactylorhiza flavescens (Turkki, Keski-Aasia).
• Dactylorhiza foliosa (Madeira).
• Dactylorhiza fuchsii (Euroopasta Siperiaan).
• Dactylorhiza gervasiana (Sisilia, E.-Italia).
• Dactylorhiza graggeriana (L.-Himalaja).
• Dactylorhiza hatagirea (Pakistanista Kaakkois-Tiibetiin).
• Dactylorhiza iberica (Kreikasta Iraniin).
• Dactylorhiza incarnata (Euroopasta Mongoliaan).
• Dactylorhiza insularis (Läntiseltä Välimereltä Italian läntisiin keskiosiin).
• Dactylorhiza kafiriana (Koillis-Afganistanista Läntiselle Himalajalle).
• Dactylorhiza kalopissii (Pohjois-Kreikka).
• Dactylorhiza kulikalonica (Keski-Aasia).
• Dactylorhiza lapponica (P.-Eurooppa).
• Dactylorhiza libanotica (Libanon).
• Dactylorhiza maculata (Luoteis-Afrikka, Euroopasta Siperiaan).
• Dactylorhiza magna (Keski-Aasia).
• Dactylorhiza majalis (Eurooppa).
• Dactylorhiza markusii (Pohjois-Portugalista Länsi-Espanjaan ja Italiaan).
• Dactylorhiza nieschalkiorum (Pohjois-Turkki).
• Dactylorhiza osiliensis (Viro)
• Dactylorhiza osmanica (Turkista Syyriaan).
• Dactylorhiza pindica (Luoteis-Kreikka).
• Dactylorhiza praetermissa (Länsi- ja Luoteis-Eurooppa)
• Dactylorhiza purpurella (Iso-Britannia, Pohjois-Eurooppa)
• Dactylorhiza romana (Välimeri)
• Dactylorhiza saccifera (Välimeri).
• Dactylorhiza salina (Kaukasukselta Amurille)
• Dactylorhiza sambucina (Eurooppa).
• Dactylorhiza sudetica (Euroopasta Siperiaan)
• Dactylorhiza traunsteineri (Euroopasta Länsi Siperiaan).
• Dactylorhiza umbrosa
• Dactylorhiza urvilleana (Pohjois- ja Luoteis-Turkista Iraniin)
• Dactylorhiza viridis (Pohjoisen pallonpuoliskon subarktiset alueet ja vuoristoseudut).

Lähteet