Punarosellat (Platycercus elegans) ovat runsaslukuisia koko levinneisyysalueellaan. Ne elävät Tasmaniaa lukuun ottamatta Australian itä- ja kaakkoisosissa, istutettuina myös Uudessa-Seelannissa ja Norfolkinsaarella. Ne ovat rohkeita, värikkäitä lintuja, jotka liikkuvat pareittain tai muutaman yksilön ryhminä. Nuoria lintuja saattaa joskus tavata isoissakin parvissa. Punarosellan pituus on noin 36 cm ja paino 110–170 g eli se on kooltaan naakan kokoluokkaa.
Suurimman osan päivästä punarosellat ruokailevat maassa tai puiden latvuksissa syöden siemeniä, varsinkin eukalyptusten ja akasioiden, mutta lisäksi myös marjoja, hedelmiä, mettä, hyönteisiä ja niiden toukkia. Lajin pesä on puunkolossa.
Lisääntymiskausi alkaa elokuun lopussa tai syyskuun alussa. Koiras ilmaisee paritteluhalukkuutensa riiputtaen siipiään ja levittäen pyrstöään liikutellen sitä puolelta toiselle. Naaras munii onttoon puuhun 5-8 munaa hautoen niitä 21 päivää. Nuoret linnut lähtevät pesästä viisiviikkoisina, mutta pysyvät emonsa seurassa vielä toiset viisi viikkoa ennen liittymistään muiden rosellojen parveen.
Punarosellasta on olemassa muutamia luonnossa esiintyviä variaatioita. Ennen ne luokiteltiin omiin lajeihinsa: Punarosella (Platycercus elegans), keltarosella (Platycercus flaveolus) ja adelaidenrosella (Platycercus adelaidae). Nykyään ne luetaan kuitenkin samaan lajiin, ja adelaidenrosella on keltarosellan ja punarosellan luonnossa esiintyvä hybridi. Ne ovat väritykseltään samanlaiset kuin päälaji, paitsi keltarosellalla punarosellan punainen väri on korvautunut keltaisella, ja adeleidenrosella on näiden väliltä, oranssinpunainen.
Punarosellat (Platycercus elegans) ovat runsaslukuisia koko levinneisyysalueellaan. Ne elävät Tasmaniaa lukuun ottamatta Australian itä- ja kaakkoisosissa, istutettuina myös Uudessa-Seelannissa ja Norfolkinsaarella. Ne ovat rohkeita, värikkäitä lintuja, jotka liikkuvat pareittain tai muutaman yksilön ryhminä. Nuoria lintuja saattaa joskus tavata isoissakin parvissa. Punarosellan pituus on noin 36 cm ja paino 110–170 g eli se on kooltaan naakan kokoluokkaa.
Suurimman osan päivästä punarosellat ruokailevat maassa tai puiden latvuksissa syöden siemeniä, varsinkin eukalyptusten ja akasioiden, mutta lisäksi myös marjoja, hedelmiä, mettä, hyönteisiä ja niiden toukkia. Lajin pesä on puunkolossa.
Lisääntymiskausi alkaa elokuun lopussa tai syyskuun alussa. Koiras ilmaisee paritteluhalukkuutensa riiputtaen siipiään ja levittäen pyrstöään liikutellen sitä puolelta toiselle. Naaras munii onttoon puuhun 5-8 munaa hautoen niitä 21 päivää. Nuoret linnut lähtevät pesästä viisiviikkoisina, mutta pysyvät emonsa seurassa vielä toiset viisi viikkoa ennen liittymistään muiden rosellojen parveen.
Punarosellasta on olemassa muutamia luonnossa esiintyviä variaatioita. Ennen ne luokiteltiin omiin lajeihinsa: Punarosella (Platycercus elegans), keltarosella (Platycercus flaveolus) ja adelaidenrosella (Platycercus adelaidae). Nykyään ne luetaan kuitenkin samaan lajiin, ja adelaidenrosella on keltarosellan ja punarosellan luonnossa esiintyvä hybridi. Ne ovat väritykseltään samanlaiset kuin päälaji, paitsi keltarosellalla punarosellan punainen väri on korvautunut keltaisella, ja adeleidenrosella on näiden väliltä, oranssinpunainen.
