Arovuokko (Anemone sylvestris) on valkokukkainen, Euraasiassa tavattava leinikkikasvi. Laji on myös vanha puutarhojen koristekasvi.
Monivuotinen arovuokko kasvaa 15–40 cm korkeaksi. Varsi on pysty ja tiheäkarvainen. Aluslehtiä on tavallisesti 3–6 kappaletta. Niiden ruoti on melko lyhyt ja lehtilapa 3–5-sorminen. Lehdykät ovat liuskaisia tai hampaisia. Varsilehtiä on kaksi tai kolme, ja ne sijaitsevat varressa kiehkurana. Ruoti on 1–2 cm pitkä, lapa kolmisorminen, lehdykät 2–3-halkoisia tai tylpähköhampaisia. Kukka on tavallisesti yksittäin, pitkäperäinen ja 3–7 cm leveä. Teriömäinen kehä on tavallisesti viisilehtinen, ja kehälehdet ovat väriltään valkoisia. Suomessa arovuokko kukkii touko-kesäkuussa. Siemenet kypsyvät villakarvaisissa, lyhytotaisissa ja 3–4 mm pitkissä pähkylöissä.[1] Villakarvojen avulla pähkylät voivat levitä tuulen mukana kauaksikin.[2] Arovuokko on myrkyllinen kasvilaji.[3]
Arovuokko kasvaa luonnonvaraisena alueella, joka ulottuu Ranskasta ja Saksasta läpi Keski- ja Itä-Euroopan Siperian itäosiin ja Pohjois-Kiinaan.[2] Suomea lähimmät esiintymät ovat Virossa sekä Ruotsissa Öölannissa ja Gotlannissa.[4] Suomessa lajia tavataan toisinaan villiintyneenä.[3]
Luonnonvaraisena arovuokkoa tavataan alvariniityillä sekä kalkkialueiden mäntymetsissä, pelloilla ja pientareilla.[5] Suomessa lajia tavataan toisinaan asutuksen lähistöllä viljelyjäänteenä tai -karkulaisena.[3]
Arovuokkoa viljellään yleisesti koristekasvina.[4] Laji on perinneperenna, jota kasvatetaan mm. puistojen ja pihojen puolivarjoisilla paikoilla sekä perennaryhmissä. Se leviää rönsyistä, joten perennaryhmissä sen kasvua voidaan joutua rajoittamaan. Arovuokko viihtyy kalkkipitoisella kasvupaikalla.[6][7]
Arovuokko (Anemone sylvestris) on valkokukkainen, Euraasiassa tavattava leinikkikasvi. Laji on myös vanha puutarhojen koristekasvi.
