Puualppimänty eli alppimänty (Pinus uncinata) on Euroopassa esiintyvä mäntylaji tai vuorimännyn alalaji. Se kasvaa eteläisen Euroopan vuoristoalueilla, enemmän läntisessä osassa kuin vuorimänty. Sen levinneisyysalueeseen kuuluvat Alpit, Vogeesit, Ranskan keskinen ylänkö ja Pyrenneet. Laji risteytyy vuorimännyn kanssa, pensasalppimänty (Pinus × rotundata tai Pinus mugo ssp. × rotundata).
Alppimänty kasvaa rungolliseksi puuksi, enintään 20 metriä korkeaksi. Suomessa sen suurimmat yksilöt ovat tulleet ainakin 14 metriä korkeaksi. Varsinainen vuorimänty jää yleensä matalaksi pensaaksi, toisaalta myös sillä on olemassa puumainen, rungollinen viljelymuoto (f. arborea). Lajien tuntomerkkien ero löytyy kävystä ja käpysuomujen muodosta: alppimännyllä osa suomuista on taaksekaartunut ja kärkiosastaan kuokkumaisia.[2][3][4]
Puualppimänty eli alppimänty (Pinus uncinata) on Euroopassa esiintyvä mäntylaji tai vuorimännyn alalaji. Se kasvaa eteläisen Euroopan vuoristoalueilla, enemmän läntisessä osassa kuin vuorimänty. Sen levinneisyysalueeseen kuuluvat Alpit, Vogeesit, Ranskan keskinen ylänkö ja Pyrenneet. Laji risteytyy vuorimännyn kanssa, pensasalppimänty (Pinus × rotundata tai Pinus mugo ssp. × rotundata).
Alppimänty kasvaa rungolliseksi puuksi, enintään 20 metriä korkeaksi. Suomessa sen suurimmat yksilöt ovat tulleet ainakin 14 metriä korkeaksi. Varsinainen vuorimänty jää yleensä matalaksi pensaaksi, toisaalta myös sillä on olemassa puumainen, rungollinen viljelymuoto (f. arborea). Lajien tuntomerkkien ero löytyy kävystä ja käpysuomujen muodosta: alppimännyllä osa suomuista on taaksekaartunut ja kärkiosastaan kuokkumaisia.
