nimet breadcrumb-navigoinnissa
Leinikkikasvit (Ranunculaceae) on Ranunculales-lahkoon kuuluva heimo, johon kuuluu noin 50 sukua ja 1 750 lajia. Suomessa merkittävimmät suvut ovat leinikit, hiirenhännät, konnanmarjat, kullerot, kylmänkukat, rentukat, ukonhatut, vuokot ja ängelmät. Lisäksi koristekasveina kasvatetaan akileijoja, jouluruusuja, kärhöjä, ritarinkannuksia ja talventähtiä.[1] Monissa leinikkikasveissa on ranunkuliinia, joka hajoaa kasvin vaurioituessa ihmisille ja eläimille myrkylliseksi protoanemoniiniksi, joka iholla aiheuttaa rakkuloita ja muita vaurioita.[2] Kaikki leinikkikasvit eivät kuitenkaan sisällä ranunkuliinia paljon tai juuri ollenkaan.[3]
Useimmat leinikkikasvit ovat lauhkeiden ja viileiden alueiden ruohoja. Poikkeuksen tekevät kärhöt, joiden suvussa on puu- ja ruohovartisia köynnöksiä. Lehdet sijaitsevat varressa tavallisesti kierteisesti, harvoin vastakkain. Lehtilapa on ehytliuskainen tai kerrannainen. Kukkien kehässä on yksi teriömäinen kiehkura tai kaksi verhiöksi ja teriöksi erikoistunutta kiehkuraa. Useilla lajeilla on mesilehdet, jotka ovat kehittyneet sisemmästä kehäkiehkurasta tai heteistä. Hetiö on monilehtinen, emiö taas yksi- tai monilehtinen ja tavallisesti erilehtinen. Hedelmä on tuppilo, pähkylä tai harvoin marja (konnanmarjat). Useimmat leinikkikasvit sisältävät myrkyllisiä yhdisteitä.[4]
Leinikkikasvit (Ranunculaceae) on Ranunculales-lahkoon kuuluva heimo, johon kuuluu noin 50 sukua ja 1 750 lajia. Suomessa merkittävimmät suvut ovat leinikit, hiirenhännät, konnanmarjat, kullerot, kylmänkukat, rentukat, ukonhatut, vuokot ja ängelmät. Lisäksi koristekasveina kasvatetaan akileijoja, jouluruusuja, kärhöjä, ritarinkannuksia ja talventähtiä. Monissa leinikkikasveissa on ranunkuliinia, joka hajoaa kasvin vaurioituessa ihmisille ja eläimille myrkylliseksi protoanemoniiniksi, joka iholla aiheuttaa rakkuloita ja muita vaurioita. Kaikki leinikkikasvit eivät kuitenkaan sisällä ranunkuliinia paljon tai juuri ollenkaan.
