الأسماء في صفحات التنقل
Morsiosorsa (Aix sponsa) on Pohjois-Amerikassa esiintyvä sorsalintu.
Linnun pituus on 47-54 cm, paino 500-700 g ja siipien kärkiväli 70-73 cm. Koiras on hieman naarasta suurempi. Juhlapukuinen koiras on helppo tuntea: sinisorsan kokoinen erittäin kirjava sorsa, jonka puvussa on mustaa, vihreätä, ruskeaa ja valkoista. Silmä ja osa nokasta ovat kirkkaan punaiset. Maha on valkoinen ja koivet kellahtavat. Naaras on vaatimattomampi: puku on ruskea ja alapuolelta valkotäpläinen, silmän ympärys valkoinen. Naaras voidaan sekoittaa samannäköiseen mandariinisorsanaaraaseen. Lennossa laji on mahdollista sekoittaa amerikanhaapanaan.
Morsiosorsa elää keskimäärin 3–4-vuotiaaksi. Vanhimmat luonnonvaraiset yksilöt ovat olleet yli 15-vuotiaita. Poikaskuolleisuus on suuri, sillä kahden ensimmäisen elinviikon aikana 86-90% poikasista menehtyy tavalla tai toisella.
Luontainen levinneisyysalue kattaa Pohjois-Amerikan itärannikon Nova Scotiasta Meksikonlahdelle, länsirannikon Brittiläisestä Kolumbiasta Meksikon rajalle ja laajalti sisämaa-alueita etenkin mantereen itäosassa. Morsiosorsat ovat muuttolintuja, jotka talvehtivat Yhdysvaltain etelärannikolla ja Keski-Amerikassa. Keski-Euroopassa lajia tarhataan yleisesti, ja Suomessakin tavataan toisinaan eurooppalaisia tarhakarkulaisia.
Metsämaat erilaisten vesistöjen varsilla. Elinpiirin vaatimuksena on sopivan pesäkolon löytyminen, korkeintaan 1,5 kilometrin etäisyydellä vesistöstä.
Pesä on puunkolossa tai pöntössä. Eteläisillä alueilla se voi pesiä kahdesti kesässä. Munamäärä vaihtelee välillä 6-15. Munia voi olla enemmänkin, mutta silloin samaan pesään on muninut ainakin 2 naarasta. Haudonta kestää kuukauden, vain naaras hautoo, ja poikaset kuoriutuvat vuorokauden sisällä. Ne itsenäistyvät 56-70 päivän ikäisinä. Koiras ei osallistu poikasten hoitoon. Sukukypsä 1-vuotiaana.
Morsiosorsan ruokavalio on monipuolinen. Se syö vesikasveja, erilaisia pähkinöitä ja siemeniä, sekä vedessä eläviä hyönteisiä ja muita selkärangattomia. Kesyt yksilöt syövät myös pullaa yms.
