Kääpiökauriit[2] (Tragulidae) on sorkkaeläinten lahkoon kuuluva nisäkäsheimo, johon luetaan kahdeksan lajia.[1]
Heimon lajit ovat alkeellisia märehtijöitä ja lisäksi pienimpiä sorkkaeläimiä. Kaikkien märehtijöiden tapaan niidenkin vatsa on neliosainen: siinä on pötsi, verkkomaha, satakerta (kahdella lajilla erittäin pieni) sekä juoksutusmaha. Muista märehtijöistä poiketen kääpiökauriilla on suuret yläleuan kulmahampaat, jotka uroksilla pilkottavat torahammasmaisesti. Yläleuan etuhampaat puuttuvat. Kääpiökauriit ovat pieniä eläimiä, niiden pituus on 40–80 cm ja säkäkorkeus noin 20 cm. Niillä ei ole sarvia.[2]
Kääpiövesikauris esiintyy Länsi- ja Keski-Afrikassa, muut seitsemän lajia Kaakkois-Aasiassa ja Intiassa. Kaikki elävät trooppisissa metsissä, joissa ne ovat liikkeellä öisin ja syövät erilaisia kasveja.
Kääpiökauriit (Tragulidae) on sorkkaeläinten lahkoon kuuluva nisäkäsheimo, johon luetaan kahdeksan lajia.
Heimon lajit ovat alkeellisia märehtijöitä ja lisäksi pienimpiä sorkkaeläimiä. Kaikkien märehtijöiden tapaan niidenkin vatsa on neliosainen: siinä on pötsi, verkkomaha, satakerta (kahdella lajilla erittäin pieni) sekä juoksutusmaha. Muista märehtijöistä poiketen kääpiökauriilla on suuret yläleuan kulmahampaat, jotka uroksilla pilkottavat torahammasmaisesti. Yläleuan etuhampaat puuttuvat. Kääpiökauriit ovat pieniä eläimiä, niiden pituus on 40–80 cm ja säkäkorkeus noin 20 cm. Niillä ei ole sarvia.
Kääpiövesikauris esiintyy Länsi- ja Keski-Afrikassa, muut seitsemän lajia Kaakkois-Aasiassa ja Intiassa. Kaikki elävät trooppisissa metsissä, joissa ne ovat liikkeellä öisin ja syövät erilaisia kasveja.
