Kaakonsauramo (Anthemis ruthenica) on yksivuotinen, Keski- ja Kaakkois-Euroopasta kotoisin oleva mykerökukkainen ruohokasvi.
Yksivuotinen kaakonsauramo kasvaa noin 20–50 cm korkeaksi. Kasvi on kauttaaltaan tiheä- ja pitkäkarvainen ja tyvestä lähtien haarova. Lehdet ovat varressa kierteisesti. Lehtilapa on kapealiuskainen ja tavallisesti kaksi kertaa pariliuskainen. Liuskat ovat kapeita ja otakärkisiä. Isohkot kukkamykeröt ovat yksittäin haarojen kärjessä ja ne ovat pitkäperäisiä ja noin 2–4 cm leveitä. Mykerön kehto on puolipallomainen. Useammassa rivissä olevat kehtosuomut ovat kapeita, kalvolaitaisia, pyöreäkärkisiä ja karvaisia. Ulommat kehtosuomut ovat suippoja. Kekomainen mykeröpohjus on kokonaan suomuinen. Pohjussuomut ovat suikeita, jyrkästi kapenevia ja kärkiosaltaan hampaisia. Valkoisten, emikukkia olevien laitakukkien kielen leveys on tavallisesti 3–7,5 mm. Keltaiset kehräkukat ovat kaksineuvoisia ja torvimaisia. Suomessa kaakonsauramo kukkii kesä-lokakuussa. Pähkylä on liereä ja siinä on tavallisesti neljä kyhmyistä harjua. Pähkylä on vailla pappusta.[2][3]
Kaakonsauramo muistuttaa ulkonäöltään suuresti peltosauramoa (Anthemis arvensis), mutta laji on jälkimmäistä pidempi- ja tiheäkarvaisempi ja sen lehtien liuskat usein leveämpiä. Kaakonsauramon mykerön ulommat kehtosuomut ovat suippoja, pohjussuomut leveämpiä ja niiden kärjet hampaallisia.[2]
Kaakonsauramo on alun perin kotoisin Euroopan keski- ja kaakkoisosista.[2] Suomessa se on harvinainen uustulokas.[2] Lajia on tavattu satunnaisesti eri puolilta maata Lappia myöten, mutta lajista tehdyt havainnot ovat pääasiassa 1900-luvun alkupuolelta.[4] Harvoja uudempia havaintoja kaakonsauramosta on esimerkiksi Oulusta vuodelta 2004.[5]
Suomessa kaakonsauramoa on tavattu ratapihoilla, kaatopaikoilla, tienvarsilla, satamissa ja joutomailla.[2]
Kaakonsauramo (Anthemis ruthenica) on yksivuotinen, Keski- ja Kaakkois-Euroopasta kotoisin oleva mykerökukkainen ruohokasvi.
