Tunturipitkäpalko (Arabis alpina) on monivuotinen tunturivyöhykkeellä kasvava ristikukkaiskasvilaji. Kaukasianpitkäpalko (Arabis alpina ssp. caucasica, syn. A. caucasica) luokitellaan usein sen alalajiksi.
Tunturipitkäpalko kasvaa 10–30 senttimetriä korkeaksi. Varret ovat harmaanvihreitä, karheakarvaisia, haarattomia, ne kasvavat löyhistä ruusukemättäistä. Lehdet ovat leveähköjä, iso- ja terävähampaisia. Aluslehdet ovat ruodillisia, varsilehdet ovat ruodittomia, sepiviä. Kukinto on tukilehdetön terttu. Kukat ovat kaksineuvoisia, verho- ja terälehtiä on neljä. Terälehdet (7–8 millimetriä) ovat melko leveitä, valkoisia, verholehtiä pidempiä. Heteitä on kuusi (neljä pitkää ja kaksi lyhyttä). Sikiäin on kaksilokeroinen, kehänpäällinen. Hedelmä on monisiemeninen litu, lidut (2–3 cm) ovat siirottavia, lituperä on noin 1 cm pitkä. Tunturipitkäpalko kukkii Suomessa heinä–elokuussa.[1]
Tunturipitkäpalko kasvaa Suomessa kostealla soramaalla, lähdepaikoilla, kalliotörmillä, purojen ja jokien varsilla ja lumenviipymillä. Se on yleinen vain aivan Pohjois-Lapissa.[2][1]
Tunturipitkäpalko (Arabis alpina) on monivuotinen tunturivyöhykkeellä kasvava ristikukkaiskasvilaji. Kaukasianpitkäpalko (Arabis alpina ssp. caucasica, syn. A. caucasica) luokitellaan usein sen alalajiksi.
