Murattitädyke (Veronica hederifolia) on yksivuotinen matalakasvuinen tädykelaji, jota esiintyy Euroopassa. Sen alalajeja on peltomurattitädyke (Veronica hederifolia ssp. hederifolia) ja tarhamurattitädyke (Veronica hederifolia ssp. lucorum).
Murattitädykkeen varsi on rentokasvuinen, karvainen ja kasvaa kymmenestä 40:een senttimetriä pitkäksi. Lehdet ovat ruodillisia. Niiden lapa on melkein pyöreä, kolmesta seitsemään liuskaan halkoinen. Kärjen liuska on suurin. Melko lyhytperäiset kukat sijaitsevat yksittäin lehtihangoissa. Verhiön liuskat ovat herttamaisen puikeita, pitkäkarvaisia ja runsaskarvaisia. Tarhamurattitädykkeellä ne ovat kokonaan karvaisia ja peltomurattitädykkeellä vain laidoiltaan karvaisia. Teriö on sininen tai sinipunainen.
Murattitädyke (Veronica hederifolia) on yksivuotinen matalakasvuinen tädykelaji, jota esiintyy Euroopassa. Sen alalajeja on peltomurattitädyke (Veronica hederifolia ssp. hederifolia) ja tarhamurattitädyke (Veronica hederifolia ssp. lucorum).
Murattitädykkeen varsi on rentokasvuinen, karvainen ja kasvaa kymmenestä 40:een senttimetriä pitkäksi. Lehdet ovat ruodillisia. Niiden lapa on melkein pyöreä, kolmesta seitsemään liuskaan halkoinen. Kärjen liuska on suurin. Melko lyhytperäiset kukat sijaitsevat yksittäin lehtihangoissa. Verhiön liuskat ovat herttamaisen puikeita, pitkäkarvaisia ja runsaskarvaisia. Tarhamurattitädykkeellä ne ovat kokonaan karvaisia ja peltomurattitädykkeellä vain laidoiltaan karvaisia. Teriö on sininen tai sinipunainen.
