Gwyfyn sy'n perthyn i urdd y Lepidoptera yw crwbach gwelw, sy'n enw gwrywaidd; yr enw lluosog ydy crybachau gwelw; yr enw Saesneg yw Pale Prominent, a'r enw gwyddonol yw Pterostoma palpina.[1][2]
Gellir dosbarthu'r pryfaid (neu'r Insecta) sy'n perthyn i'r Urdd a elwir yn Lepidoptera yn ddwy ran: y gloynnod byw a'r gwyfynod. Mae'r dosbarthiad hwn yn cynnyws mwy na 180,000 o rywogaethau mewn tua 128 o deuluoedd. Wedi deor o'i ŵy mae'r crwbach gwelw yn lindysyn sydd yn bwyta llawer o ddail, ac wedyn mae'n troi i fod yn chwiler. Daw allan o'r chwiler ar ôl rhai wythnosau. Mae pedwar cyfnod yng nghylchred bywyd glöynnod byw a gwyfynod: ŵy, lindysyn, chwiler ac oedolyn.
Gwyfyn sy'n perthyn i urdd y Lepidoptera yw crwbach gwelw, sy'n enw gwrywaidd; yr enw lluosog ydy crybachau gwelw; yr enw Saesneg yw Pale Prominent, a'r enw gwyddonol yw Pterostoma palpina.
Gellir dosbarthu'r pryfaid (neu'r Insecta) sy'n perthyn i'r Urdd a elwir yn Lepidoptera yn ddwy ran: y gloynnod byw a'r gwyfynod. Mae'r dosbarthiad hwn yn cynnyws mwy na 180,000 o rywogaethau mewn tua 128 o deuluoedd. Wedi deor o'i ŵy mae'r crwbach gwelw yn lindysyn sydd yn bwyta llawer o ddail, ac wedyn mae'n troi i fod yn chwiler. Daw allan o'r chwiler ar ôl rhai wythnosau. Mae pedwar cyfnod yng nghylchred bywyd glöynnod byw a gwyfynod: ŵy, lindysyn, chwiler ac oedolyn.
Der Palpen-Zahnspinner (Pterostoma palpina) ist ein Schmetterling (Nachtfalter) aus der Familie der Zahnspinner (Notodontidae).
Die Falter erreichen eine Flügelspannweite von 35 bis 52 Millimetern. Sie haben gelbbraune Vorderflügel, die eine feine, dunkle Äderung aufweisen. In der Mitte des Vorderflügelinnenrandes tragen sie einen dunklen, am Rand bewimperten zahnartigen Fortsatz, der in der Ruheposition über dem Rücken nach oben steht. Die Hinterflügel sind hellgrau-bräunlich. Die Falter weisen stark vergrößerte Kiefertaster auf, die lang und buschig behaart und gerade nach vorne gerichtet sind, weswegen sie auch ihren Namen bekommen haben.
Die Raupen werden ca. 40 Millimeter lang und haben einen Brustabschnitt, der etwas schlanker als der Rest des Körpers ist. Sie sind hell bläulich grün gefärbt, die Färbung ist am Rücken aber deutlich heller. Am Rücken verlaufen mehrere feine weiße Längslinien. Links und rechts vom Rücken verläuft je eine kräftigere gelblich-weiße Längslinie, die oben sehr fein schwarz gerandet ist. Am ersten Segment ist diese leicht rosa gefärbt.
Die Tiere kommen in ganz Europa, östlich bis nach Zentralasien weit verbreitet und häufig vor. Sie leben in lichten Laubwäldern und in Gebüschen, aber auch in Parks und Gärten.
Die nachtaktiven Falter sitzen tagsüber mit dachförmig aufgestellten Flügeln auf Baumrinde und sind durch ihre Tarnung, die ein Stück Rinde imitiert nur schwer zu erkennen. Männchen und Weibchen lassen sich durch künstliches Licht locken, wobei die Weibchen schon kurz nach der Dämmerung aktiv sind und die Männchen erst nach Mitternacht auftreten.
Die Falter fliegen in zwei Generationen von Ende April bis Anfang Juni und von Ende Juli bis August. Die Raupen findet man von August bis September und im Juni und Juli des darauffolgenden Jahres.[1]
Die Raupen ernähren sich vorwiegend von den Blättern von Zitterpappel (Populus temula), Sal-Weide (Salix caprea) und Korb-Weide (Salix viminalis) aber auch von anderen Pappel- und Weidenarten.
Die Weibchen legen ihre matten blaugrünen Eier einzeln oder in kleinen Gruppen an die Blattoberseite der Futterpflanzen. Die daraus schlüpfenden Raupen fressen die Blätter unverkennbar von der Spitze beginnend beidseits der unversehrt bleibenden Mittelrippe, auf der sie mit dem Hinterteil zur Blattspitze hin sitzen. Ältere Raupen findet man hingegen meist auf Ästen oder am Blattstiel. Sie verpuppen sich am oder im Boden in einem lockeren weißen Kokon, wobei die zweite Generation als Puppe überwintert. Die Puppe selbst ist dunkelbraun.
Der Palpen-Zahnspinner (Pterostoma palpina) ist ein Schmetterling (Nachtfalter) aus der Familie der Zahnspinner (Notodontidae).
Pterostoma palpina, the pale prominent, is a moth from the family Notodontidae. The species was first described by Carl Alexander Clerck in 1759.
The moth can be found in Europe and Central Asia (Palearctic realm).
Pterostoma palpina has a wingspan of 35 to 52 mm. Beyond the black scaled tooth-like forewing projection the inner margin is notched. Long labial palps and tufts on the tail segment, give an elongated appearance. The antennae of the female are pectinated, but the teeth are shorter than those of the male; and the blackish streak on the wings are usually less defined. Except that some specimens are more strongly marked than others there is little variation. The larva is bluish green, with white dorsal and lateral lines, and a black edged yellow stripe along the spiracles; this stripe is marked with reddish on the three anterior segments.
The moth survives winter as a pupa. The imago looks like a piece of wood and the flying period ranges from the start of April to the start of September.
The host plants are willows and poplar.[1]
Pterostoma palpina, the pale prominent, is a moth from the family Notodontidae. The species was first described by Carl Alexander Clerck in 1759.
Larva
Kärsänirkko (Pterostoma palpinum) on yleinen yöperhonen.
Kärsänirkko esiintyy Pohjoismaissa kahtena hieman erinäköisenä alalajina, joiden levinneisyysalueetkin ovat erilaiset.[1]
Alalaji P. p. palpinum on levinneisyydeltään eteläisempi. Etusiivet ovat harmaanruskeat, joskus tummemmat, ja siipisuonten kohdalla on kapeita tummia viiruja. Siiven kärkiosassa siiven poikki kulkee viistottain kaksi tummaa, varjomaista poikkijuovaa. Takasiivet ovat lähes yksiväriset, vain reunoja kohti hieman tummenevat ja samanväriset kuin etusiivet. Alalaji P. p. lapponicum on pohjoisempi. Sen takasiivet ovat lähes yksivärisen valkoiset eikä etusiivissäkään ole selvää kuviointia. Molemmilla alalajeilla Etusiiven ulkoreuna on voimakkaasti aaltoileva ja siiven sisäänpäin kaartuvassa takareunassa on leveä suomutupsu. Molemmilla sukupuolilla on paksut ja pitkät huulirihmat, jotka osoittavat kärsämäisesti eteenpäin. Lisäksi koiraalla on selvästi siipiä pitemmän takaruumiinsa kärjessä pitkä, kaksihaarainen tupsu. Keskiruumiin päällä on huppumainen karvatupsu eikä perhosen päätä ole helppo nähdä. Naaras on kookkaampi ja sillä on rotevampi vartalo. Siipiväli on naaraalla 44–54 mm kun koiraat jäävät 39–48 mm kokoon.[2][3][1]
Levinneisyysalue kattaa lähes koko Euroopan ja Etelä-Euroopassa on oma alalajinsa P. p. ponticum. Idässä levinneisyys ulottuu Kiinan pohjoisosiin. Suomessa alalajia P. p. palpinum tavataan koko maan etelä- ja keskiosissa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun korkeudelle saakka. Alalajia P. p. lapponicum tavataan siitä pohjoiseen aina Saariselän korkeudelle saakka. Alalaji P. p. palpinum lentää lahtena päällekkäisenä sukupolvena ensin toukokuusta kesäkuun loppuun ja runsaslukuisempana toisena sukupolvena kesäkuun lopulta elokuun loppuun. Alalaji P. p. lapponicum lentää kesäkuun alusta heinäkuun alkuun.[1][4]
Kärsänirkko viihtyy lehti- ja sekametsissä, pensaikoissa sekä puutarhoissa ja puistoissa, pohjoisessa usein jokien rannoilla, ja sitä tapaa harvoin tyypillisen elinympäristön ulkopuolella. Laji on yleinen, mutta perhosia tapaa harvoin runsaslukuisina. Päivisin puiden rungoilla tai kasvillisuudessa lepäävät perhoset aloittavat lennon iltahämärässä ja lentävät keskiyöhön, joskus aamuyöllekin. Koiraat tulevat valolle, mutta naaraita ei valolta tapaa juuri koskaan.[1]
Naaras munii 75–130 munaa yksitellen tai parin munan ryhmiksi. Toukat elävät luultavasti enimmäkseen latvustoissa ja niitä tapaa tavallisesti vain yksittäin. Ensimmäinen toukkasukupolvi on täysikasvuinen heinäkuussa, toinen syys-lokakuussa. Kotelo on maanpinnalla tai heti sen alla karikkeella naamioidun kotelokopan sisällä. Kotelo talvehtii, usein kahdesti ennen aikuisen perhosen kuoriutumista.[1]
Toukan ravintokasveja ovat haapa (Populus tremula) sekä pajut (Salix).[1]
Kärsänirkko (Pterostoma palpinum) on yleinen yöperhonen.
Pterostoma palpina
Le Museau, Pterostoma palpina, est une espèce d'insectes lépidoptères (papillons) de la famille des Notodontidae.
Pterostoma palpina
Le Museau, Pterostoma palpina, est une espèce d'insectes lépidoptères (papillons) de la famille des Notodontidae.
Répartition : de l’Europe au centre de l’Asie. Envergure du mâle : 35 à 40 mm. Période de vol : d’avril à septembre en deux générations. Habitat : forêts de feuillus. Plantes-hôtes : principalement Salix et Populus.De snuitvlinder (Pterostoma palpina) is een vlinder uit de familie van de tandvlinders (Notodontidae), die verspreid over Europa voorkomt, tot aan Centraal Azië. Hij heeft een spanwijdte van 35 tot 52 millimeter. De vlinder overwintert als pop in de strooisellaag onder de waardplant.
Het uiterlijk van de imago doet denken aan een stukje hout, waarbij de grote palpen opvallen, waaraan de vlinder, overigens net als de dagvlinder met de naam snuitvlinder, zijn naam dankt.
De waardplanten van de snuitvlinder zijn de wilg en populier.
De snuitvlinder is in Nederland en België een gewone soort die verspreid over het hele gebied voorkomt. Hij vliegt van begin april tot begin september.
De snuitvlinder (Pterostoma palpina) is een vlinder uit de familie van de tandvlinders (Notodontidae), die verspreid over Europa voorkomt, tot aan Centraal Azië. Hij heeft een spanwijdte van 35 tot 52 millimeter. De vlinder overwintert als pop in de strooisellaag onder de waardplant.
Het uiterlijk van de imago doet denken aan een stukje hout, waarbij de grote palpen opvallen, waaraan de vlinder, overigens net als de dagvlinder met de naam snuitvlinder, zijn naam dankt.
Nebbspinner (Pterostoma palpina) er en sommerfugl som tilhører familien tannspinnere (Notodontidae). Denne lyst gråspraglete arten kjennes lett på at labialpalpene (munnfølerne) er forlenget og stikker fram som et nebb. Den er vanlig i Sør-Norge og kommer ofte til lys.
En middelsstor (vingespenn 39 – 54 mm) spinner med ganske store vinger, beige-farget med mørkere årer, lett kjennelig på de lange labialpalpene som stikker frem som et nebb. Hodet er middels stort, labialpalpene er omtrent tre ganger så lange som resten av hodet sett ovenfra. Antennene er litt kortere enn halve forvingen, hos hannen fjærformede, hos hunnen smalt fjærformede. Brystet er kledt med ganske lange, beige-brune hår, oftest med en kile- eller timeglassformet flekk av mørkere hår i midten. Bakkroppen er sylindrisk og forholdsvis lang, kledt med ganske korte hår. Hos hannen har den en to-delt dusk bakerst. Forvingen er avrundet trekantet med en kurvet, tannet ytterkant. Den er beige med mørkere vingeårer. Bakhjørnet er helt avrundet. I indre halvdel av bakkanten er det en bakoverstikkende kam av lange, hårlignende skjell som stikker opp på ryggsiden når sommerfuglen hviler. Bakvingen er hos norske eksemplarer av samme farge som forvingen, men årene har samme farge som resten av vingen. I de nordlige delene av Sverige og Finland forekommer underarten lapponicum, som har snøhvite bakvinger. Larven er naken uten noen form for kroppsutvekster, grønn med en smal sidestripe som er vekselvis svart, hvit, rosa og gul.
Nebbspinneren forekommer i mange forskjellige slags løv- og blandingsskoger. Larvene lever på osp (Populus tremula), selje (Salix caprea) og ulike vier-arter (Salix spp.), helst på trær som står lysåpnet til, for eksempel i skogbryn, på hogstfelt eller langs skogsbilveier. Sommerfuglene flyr om natten, og som vanlig for tannspinnere kommer hannene, men ikke hunnene, gjerne til lys. I sør har arten to generasjoner, den første fra begynnelsen av mai til begynnelsen av juni, den andre fra slutten av juni til august. Lenger nord har den bare én generasjon som flyr i juni – juli. Etter parringen legger hunnen 75 – 150 egg på undersiden av vertstreets balder, enkeltvis eller to – tre sammen. Larvene snaugnager bladene de lever på slik at bare midtnerven står igjen. Den utvokste larven kryper ned på bakken, spinner seg inn i en kokong og forvandler seg til en puppe. Vårgenerasjonens pupper klekkes samme sommer, høstgenerasjonens (og den ene generasjonens lenger nord) overvintrer, ofte to ganger.
Nebbspinneren finnes gjennom det meste av Europa, videre østover like til Stillehavet i Øst-Sibir og det nordlige Kina. I Norge er den vanlig i Sør-Norge, med spredte funn nord til Nord-Trøndelag.
Nebbspinner (Pterostoma palpina) er en sommerfugl som tilhører familien tannspinnere (Notodontidae). Denne lyst gråspraglete arten kjennes lett på at labialpalpene (munnfølerne) er forlenget og stikker fram som et nebb. Den er vanlig i Sør-Norge og kommer ofte til lys.
Pterostoma palpina é uma espécie de insetos lepidópteros, mais especificamente de traças, pertencente à família Notodontidae.[1]
A autoridade científica da espécie é Clerck, 1759, tendo sido descrita no ano de 1759.
Trata-se de uma espécie presente no território português.
Pterostoma palpina é uma espécie de insetos lepidópteros, mais especificamente de traças, pertencente à família Notodontidae.
A autoridade científica da espécie é Clerck, 1759, tendo sido descrita no ano de 1759.
Trata-se de uma espécie presente no território português.
Pterostoma palpina là một loài bướm đêm thuộc họ Notodontidae.
Nó có thể được tìm thấy ở châu Âu và Trung Á. Sải cánh dài 35 to 52 mm. The moth survives winter as a Pupa. Con imago trông giống mảnh gỗ. Nó bay từ đầu tháng 4 đến đầu tháng 9.
Bài viết về Bộ Cánh vẩy này vẫn còn sơ khai. Bạn có thể giúp Wikipedia bằng cách mở rộng nội dung để bài được hoàn chỉnh hơn. 
