Rautakaktukset (Ferocactus) on pohjoisamerikkalainen kaktuskasvisuku, jonka 29 lajia ovat pallomaisia tai lieriömäisiä, ja niillä on mehiläispölytteiset, säteittäissymmetriset kukat. Tieteellisen nimen alkuosa tulee latinan sanasta ferox 'hurja, villi', mikä viittaa kasvien hurjaan piikkisyyteen. Rautakaktusten läheisiä sukulaisia ovat siilikaktukset (Echinocactus), joista ne eroavat siten, että niiden varren päässä ei koskaan ole tiheää villamaista karvoitusta.[1]
Rautakaktukset ovat yksi- tai monivartisia, usein kookkaiksi kasvavia. Varsi on pallomainen, usein päältä painunut, tai lieriömäinen. Uurteita siinä on muutama tai paljon, ja usein ne ovat syviä ja silmäänpistäviä. Areolit ovat tavallisesti kookkaita, ja niissä on mettä erittäviä rauhasia sekä vaihtelevanlaisia piikkejä, jotka voivat olla koukkukärkisiä (äimämäisiä). Kukat kehittyvät ainoastaan nuoriin areoleihin yksittäin. Kukat ovat kaksineuvoisia, säteittäisiä, suppilomaisia tai kellomaisia ja niisä on huomiota herättäviä suomuja. Kehän ja hetiön välissä on niitä toisistaan erottava karvakiehkura. Hedelmä on pallomainen tai pitkänomainen, paksuseinäinen, kuiva tai mehevä ja avautuu tyvirei'illä tai epäsäännöllisillä raoilla. Siemenet ovat soikeita, kiiltävän mustahkoja, litteitä, koveria tai hieman kuoppapintaisia.[2]
Erityisen runsaasti rautakaktuksia tavataan Kalifornian niemimaalla, mutta suvun levinneisyys ulottuu Yhdysvaltojen lounaisosista Meksikon keskiosiin asti.[3]
Suvun katsotaan (tässä) käsittävän 29 lajia.[4]
Rautakaktukset (Ferocactus) on pohjoisamerikkalainen kaktuskasvisuku, jonka 29 lajia ovat pallomaisia tai lieriömäisiä, ja niillä on mehiläispölytteiset, säteittäissymmetriset kukat. Tieteellisen nimen alkuosa tulee latinan sanasta ferox 'hurja, villi', mikä viittaa kasvien hurjaan piikkisyyteen. Rautakaktusten läheisiä sukulaisia ovat siilikaktukset (Echinocactus), joista ne eroavat siten, että niiden varren päässä ei koskaan ole tiheää villamaista karvoitusta.
