nomes no trilho de navegação
Madagaskarinmerikotka (Haliaeetus vociferoides) on äärimmäisen uhanalainen Madagaskarin länsirannikolla elävä suurikokoinen merikotka[1].
Kooltaan madagaskarinmerikotka on noin 70–80 cm. Lajin selkä ja alaosat ovat väriltään tumman punaruskeat. Linnun kaula on valkaeahko. Niskassa ja päälaella on nuorella linnulla ruskeita viiruja. Pyrstö on valkoinen. Madagaskarinmerikotkan voi sekoittaa ainoastaan madagaskarinhiirihaukkaan (Buteo brachypterus) tai madagaskarinrosvohaukkaan, jotka molemmat ovat madagaskarinmerikotkaa pienempiä ja joilla myös on höyhenpuvussaan enemmän valkoista [2].
Madagaskarinmerikotkan elinympäristöä ovat metsäiset alueet veden läheisyydessä. Ravintonaan lintu käyttää kalaa. Pesän laji tekee suureen puuhun tai kallion koloon. Madagaskarinmerikotkakannan kooksi arvioidaan noin 220 yksilöä [2]. Lajia uhkaa metsien väheneminen, maaperän eroosio sekä kosteikkoalueiden ottaminen riisinviljelykseen. Lisäksi kantaan ovat vaikuttaneet vähentävästi pesien ryöstely, aikuisten lintujen ammunta, lintujen sotkeutuminen kalaverkkoihin sekä vesien saastuminen[1].
Madagaskarinmerikotka (Haliaeetus vociferoides) on äärimmäisen uhanalainen Madagaskarin länsirannikolla elävä suurikokoinen merikotka.
Kooltaan madagaskarinmerikotka on noin 70–80 cm. Lajin selkä ja alaosat ovat väriltään tumman punaruskeat. Linnun kaula on valkaeahko. Niskassa ja päälaella on nuorella linnulla ruskeita viiruja. Pyrstö on valkoinen. Madagaskarinmerikotkan voi sekoittaa ainoastaan madagaskarinhiirihaukkaan (Buteo brachypterus) tai madagaskarinrosvohaukkaan, jotka molemmat ovat madagaskarinmerikotkaa pienempiä ja joilla myös on höyhenpuvussaan enemmän valkoista .
Madagaskarinmerikotkan elinympäristöä ovat metsäiset alueet veden läheisyydessä. Ravintonaan lintu käyttää kalaa. Pesän laji tekee suureen puuhun tai kallion koloon. Madagaskarinmerikotkakannan kooksi arvioidaan noin 220 yksilöä . Lajia uhkaa metsien väheneminen, maaperän eroosio sekä kosteikkoalueiden ottaminen riisinviljelykseen. Lisäksi kantaan ovat vaikuttaneet vähentävästi pesien ryöstely, aikuisten lintujen ammunta, lintujen sotkeutuminen kalaverkkoihin sekä vesien saastuminen.
