Typhlopidae Merrem 1820

Sokkokäärmeiksi kutsutaan kahta käärmeiden heimoa. Aitosokkokäärmeisiin eli Typhlopidae-heimoon kuuluvat sokkokäärmeitä on yli 200 lajia ja esisokkokäärmeisiin eli Anomalepididae-heimoon kuuluvia noin 20 lajia. Kaikki viimeksi mainitun ryhmän lajit ovat kotoisin Etelä-Amerikasta. Muita sokkokäärmeitä tavataan Euraasian eteläosissa, Afrikassa, Madagaskarissa, Amerikan trooppisissa ja subtrooppisissa osissa sekä Australiassa. Lisäksi ainakin yksi laji on levinnyt ihmisen mukana eräille Tyynenmeren saarille.

Anomalepidae-sokkokäärmeiden ruumis on hoikka, tavallisesti 20–30 cm:n mittainen. Pään suomut ovat huomattavasti muita suomuja kookkaampia.

Ulkonäkö

Varsinaisten sokkokäärmeiden silmät ovat pienet ja rakenteeltaan alkeelliset. Ne pysyvät kuitenkin erottamaan valon kirkkauden vaihteluja. Useimmat lajit ovat pienikokoisia, vain 15–35 cm pitkiä. Kookkaimmat lajit kasvavat 60 cm:n mittaisiksi. Useimmat sokkokäärmeet ovat myös hoikkarakenteisia. Pisimmätkään lajit eivät kasva sormea paksummiksi muutamaa afrikkalaista 2,5 cm paksuksi kasvavaa lajia lukuun ottamatta.

Sokkokäärmeillä on jäljellä surkastumia lantiosta, mutta nämä eivät yleensä näy. Niillä on hampaita vain yläleuassaan, joka on liikkuva ja eroaa näin huomattavasti matokäärmeiden vastaavasta rakenteesta. Sokkokäärmeiden kuono on tylppä, ja pienikokoinen suu sijaitsee sen alapuolella. Ruumis on lähes tasapaksu, ja sitä peittävät suomut ovat pieniä ja sileitä. Vatsapuolen suomut eivät eroa muuta ruumista peittävistä. Lyhyt, tylppä pyrstö päättyy pieneen piikkiin, jonka käärme työntää tueksi maahan kaivaessaan. Sokkokäärmeet voivat käyttää pyrstöpiikkiään puolustautumiseen, mutta ihmiselle sen pisto on harmiton. Eräillä sokkokäärmeillä on myrkkyrauhaset, mutta nekään eivät ole ihmiselle millään tavalla vaarallisia. Useilla lajeilla on kookkaat perärauhaset, joiden pahahajuista eritettä käärmeet käyttävät puolustautuessaan.

Elinympäristö

Sokkokäärmeet elävät maahan kaivautuneina tai sitten kivien, kaatuneiden puunrunkojen ja lahokantojen tai karikkeen suojaamina. Usein ne asustavat termiittipesissä. Sokkokäärmeet ovat liikkeellä öisin ja nousevat tällöin usein maan pinnalle.

Ravinto

Ravinnokseen ne käyttävät erilaisia selkärangattomia, pääasiassa matoja, muurahaisia ja termiittejä sekä näiden munia ja toukkia. Useimmat sokkokäärmeet ovat ovovivipaarisia, mutta niiden joukossa on myös vivipaarisia lajeja.