nomes no trilho de navegação
Silmälasipyöriäinen (Phocoena dioptrica) on eteläisen pallonpuoliskon merialueilla elävä pyöriäislaji.
Silmälasipyöriäisen pituus vaihtelee 1,2 metristä 2,2 metriin, naaraat ovat selvästi pienempiä kuin koiraat. Selkäpuoli on sinisenmusta, vatsapuoli puhtaanvalkoinen ja värialueiden raja on terävä. Suupielestä rintaevän etureunaan kulkee harmaa juova. Silmien ympärillä on mustat renkaat, jotka näyttävät silmälaseilta.[2]
Aikaisemmin laji tunnettiin vain Etelä-Amerikan kaakkoisosan rannikolta Brasiliasta, Uruguaystä Tulimaahan asti, mutta tuoreita havaintoja on tehty kauempaa valtamereltä. On mahdollista, että levinneisyysalue kiertää koko Etelämantereen sellaisella etäisyydellä, jossa veden lämpötila on 1–10 °C.[1]
Vain neljän yksilön vatsan sisältöä on tutkittu; ne olivat syöneet sardelleita ja sirkkaäyriäisiä.[1]
1990-luvun lopulla laji luokiteltiin omaan sukuunsa Australophocaena.[1] Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut sen uudeksi suomenkieliseksi nimeksi valkovatsapyöriäinen.[3]
Silmälasipyöriäinen (Phocoena dioptrica) on eteläisen pallonpuoliskon merialueilla elävä pyöriäislaji.
Silmälasipyöriäisen pituus vaihtelee 1,2 metristä 2,2 metriin, naaraat ovat selvästi pienempiä kuin koiraat. Selkäpuoli on sinisenmusta, vatsapuoli puhtaanvalkoinen ja värialueiden raja on terävä. Suupielestä rintaevän etureunaan kulkee harmaa juova. Silmien ympärillä on mustat renkaat, jotka näyttävät silmälaseilta.
Aikaisemmin laji tunnettiin vain Etelä-Amerikan kaakkoisosan rannikolta Brasiliasta, Uruguaystä Tulimaahan asti, mutta tuoreita havaintoja on tehty kauempaa valtamereltä. On mahdollista, että levinneisyysalue kiertää koko Etelämantereen sellaisella etäisyydellä, jossa veden lämpötila on 1–10 °C.
Vain neljän yksilön vatsan sisältöä on tutkittu; ne olivat syöneet sardelleita ja sirkkaäyriäisiä.
1990-luvun lopulla laji luokiteltiin omaan sukuunsa Australophocaena. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut sen uudeksi suomenkieliseksi nimeksi valkovatsapyöriäinen.
