Quercus petraea (Matt.) Liebl.

Talvitammi

Talvitammi (Quercus petraea) on pyökkikasvien (Fagaceae) heimoon kuuluva kesävihanta tammilaji, joka kasvaa luonnonvaraisena Länsi-Euroopassa.

Ulkonäkö

Lehtiä ja terhoja.

Talvitammi kasvaa 20–40 metriä pitkäksi suorarunkoiseksi puuksi. Se voi olla halkaisijaltaan kolmemetrinen ja 300 vuotta vanha.^[2] Lehdet ovat parihalkoisia ja 7–14 senttimetriä pitkiä. Kukinnot ovat keväällä kukkivia norkkoja. Hedelmä on 2–3 senttiä pitkä ja 1–2 leveä terho, joka kypsyy noin kuudessa kuukaudessa. Talvitammi muistuttaa suuresti metsätammea (Quercus robur), sen erottaa siitä lehtien pidempi ruoti ja terhojen varrettomuus. Harjaantunut silmä erottaa myös näiden kahden lajin lehdissä eron niiden muodoissa; metsätammen lehti yleensä levenee voimakkaammin kärkeä kohti, talvitammella lehti on tasapaksumpi ja hieman leveämpi. Metsätammi ja talvitammi risteytyvät joskus keskenään, mutta se ei ole kovin yleistä.

Levinneisyys

Talvitammen levinneisyysalue on suurelta osin päällekkäinen metsätammen kanssa. Se ei kasva kuitenkaan niin laajalla alueella kuin metsätammi, ja onkin rajoittunut merellisille alueille, lähelle Atlantin rannikoita. Talvitammi arvostaa mereisiä olosuhteita, kun taas metsätammi kasvaa mantereisemmissa ja viileämmissäkin olosuhteissa. Talvitammea kasvaa erityisesti Britteinsaarilla, Ranskassa Atlantin läheisyydessä, Saksassa, Tanskassa, osassa Puolaa, eteläisimmässä Ruotsissa (Skåne) ja Norjan etelärannikolla.^[3] Paikoitellen sitä kasvaa myös Pohjois-Espanjassa, Keski-Euroopan vuoristoissa ja jopa Vähässä-Aasiassa on esiintymiä.

Käyttö

Talvitammen puuainesta on käytetty rakennusmateriaalina, laivanrakennukseen ja viinitynnyreihin.

Lähteet