dcsimg
Plancia ëd Phascolosoma Leuckart 1828
Life » » Metazoa » » Annelida

Sipuncula

Ruiskumadot ( Finlandèis )

fornì da wikipedia FI

Ruiskumadot (Sipuncula tai Sipunculoidea) on ovat jaokkeettomia, kaksikylkisesti symmetrisiä merenpohjan matoja. Niitä on pidetty omana pääjaksonaan eläinkunnan järjestelmässä, mutta molekyylituntomerkkien mukaan ne kuitenkin näyttävät kuuluvan nivelmatoihin.

Tähtimatojen ruumis on kaksiosainen, siinä on pussimäinen takaosa ja siihen nähden pituudeltaan 1/2-10 kertainen kärsä. Kärsän kärjessä on suu, jonka ympärillä olevia lonkeroita liikuttavat niiden sisällä olevan vesiputkiston paineen vaihtelut. Suuosa on sisään vedettävä. Madot ovat 1–50 cm pitkiä, yleensä kuitenkin alle 10 cm.

 src=
Sipunculus robustus

Useimmat ruiskumadot syövät pohjamutaa, mutta joidenkin on arvioitu suodattavan vedestä ravintohiukkasia. Osa lajeista elää pohjaan kaivamissaan asuinputkissa, toiset porautuvat pysyvämpiin koloihin kalkkikallioiden tai korallirunkokuntien sisään, eräät asuvat tyhjissä kotilonkuorissa. Ruiskumatoja esiintyy kaikissa suolaisissa merissä, vuorovesivyöhykkeestä 6500 metrin syvyyteen.

Sukupuolet ovat yleensä erilliset. Hedelmöitys on ulkoinen. Joillakin lajeilla munasta kehittyy suoraan pieni mato, toisilla on pelaginen vapaana uiva toukkavaihe.

Ruiskumatolajeja tunnetaan noin 320.

Lähteet

Aiheesta muualla

Tämä eläimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
licensa
cc-by-sa-3.0
drit d'autor
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visité la sorgiss
sit compagn
wikipedia FI

Ruiskumadot: Brief Summary ( Finlandèis )

fornì da wikipedia FI

Ruiskumadot (Sipuncula tai Sipunculoidea) on ovat jaokkeettomia, kaksikylkisesti symmetrisiä merenpohjan matoja. Niitä on pidetty omana pääjaksonaan eläinkunnan järjestelmässä, mutta molekyylituntomerkkien mukaan ne kuitenkin näyttävät kuuluvan nivelmatoihin.

Tähtimatojen ruumis on kaksiosainen, siinä on pussimäinen takaosa ja siihen nähden pituudeltaan 1/2-10 kertainen kärsä. Kärsän kärjessä on suu, jonka ympärillä olevia lonkeroita liikuttavat niiden sisällä olevan vesiputkiston paineen vaihtelut. Suuosa on sisään vedettävä. Madot ovat 1–50 cm pitkiä, yleensä kuitenkin alle 10 cm.

 src= Sipunculus robustus

Useimmat ruiskumadot syövät pohjamutaa, mutta joidenkin on arvioitu suodattavan vedestä ravintohiukkasia. Osa lajeista elää pohjaan kaivamissaan asuinputkissa, toiset porautuvat pysyvämpiin koloihin kalkkikallioiden tai korallirunkokuntien sisään, eräät asuvat tyhjissä kotilonkuorissa. Ruiskumatoja esiintyy kaikissa suolaisissa merissä, vuorovesivyöhykkeestä 6500 metrin syvyyteen.

Sukupuolet ovat yleensä erilliset. Hedelmöitys on ulkoinen. Joillakin lajeilla munasta kehittyy suoraan pieni mato, toisilla on pelaginen vapaana uiva toukkavaihe.

Ruiskumatolajeja tunnetaan noin 320.

licensa
cc-by-sa-3.0
drit d'autor
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visité la sorgiss
sit compagn
wikipedia FI