Kiitäjät, aikaisemmalta nimeltään tervapääskyt[1] (Apodidae) on kiitäjälintujen lahkoon kuuluva lintuheimo. Kiitäjät ovat samankaltaisia kuin pääskyt, mutta eivät ole niille läheistä sukua.
Ne ovat levinneet kaikkiin maanosiin, lukuun ottamatta pohjoisimpia alueita sekä laajoja aavikoita ja monia valtamerten saaria. Lauhkean vyöhykkeen kiitäjät ovat muuttolintuja ja viettävät talvet tropiikissa.
Ainoa Suomessa säännöllisesti esiintyvä kiitäjälaji on tervapääsky (Apus apus).
Kiitäjät ovat pieniä tai keskikokoisia, muodoltaan virtaviivaisia lintuja. Niillä on pitkät, kaarevat ja terävät siivet ja ne ovat taitavia ja kestäviä lentämään. Ne ovat lyhytjalkaisia ja jalat sopivatkin vain erilaisilla pinnoilla roikkumiseen. Kiitäjillä molemmat sukupuolet ovat samannäköiset.[2]
Kiitäjät elävät suurimman osan ajastaan ilmassa. Ne voivat nukkua ja paritella ilmassa. Kiitäjät pesivät rakennusten ja kallioiden koloissa. Ravinnokseen ne käyttävät hyönteisiä.[2]
Kiitäjät, aikaisemmalta nimeltään tervapääskyt (Apodidae) on kiitäjälintujen lahkoon kuuluva lintuheimo. Kiitäjät ovat samankaltaisia kuin pääskyt, mutta eivät ole niille läheistä sukua.
Ne ovat levinneet kaikkiin maanosiin, lukuun ottamatta pohjoisimpia alueita sekä laajoja aavikoita ja monia valtamerten saaria. Lauhkean vyöhykkeen kiitäjät ovat muuttolintuja ja viettävät talvet tropiikissa.
Ainoa Suomessa säännöllisesti esiintyvä kiitäjälaji on tervapääsky (Apus apus).