Limanpapu eli voipapu (Phaseolus lunatus eli Phaeolus limensis) on hernekasvien heimoon kuuluva papulaji. Papu on saanut nimensä Perun pääkaupungin Liman mukaan.[1] Suuria limanpapuja myydään toisinaan härkäpapuina, vaikka ne ovat eri kasveja.[2]
Limanpapu kasvaa joko 30–90 cm korkeana pensaana tai 2–4 m pitkinä köynnöksinä. Lehdet ovat kolmilehdykkäiset. Kukat ovat valkeat tai violetit. Juuret voivat tunkeutua kahden metrin syvyyteen.[3]
Limanpapu elää luonnonvaraisena Guatemalassa, Meksikossa ja Perussa. Siitä on jalostettu monia lajikkeita joita viljellään laajalti tropiikissa. Monet niistä menestyvät vuoristossa mutta jotkut pärjäävät myös merenpinnan tason kuumuudessa. Toiset genotyypit vaativat kukkiakseen 11-12.3 tunnin päivän, toiset kukkivat olipa päivän pituus mitä vain 9 ja 18 tunnin väliltä.[3]
Limanpapuja kerätään ruoaksi sekä kesken kasvun (vihreinä palkoina) että kypsinä (vaaleankeltaisina). Ne pitää aina keittää, sillä raa'oissa pavuissa on myrkkyä. Kuivia papuja liotetaan ennen keittämistä. Kiinassa limanpapuja käytetään myös idätettyinä.[4]
Limanpavussa on vähemmän proteiineja kuin tarhapavussa, mutta proteiinit ovat helpommin imeytyviä, lysiinipitoisuus korkeampi eikä raakojen papujen myrkky ole eläinkokeiden mukaan yhtä vaarallista.[5]
Limanpapu eli voipapu (Phaseolus lunatus eli Phaeolus limensis) on hernekasvien heimoon kuuluva papulaji. Papu on saanut nimensä Perun pääkaupungin Liman mukaan. Suuria limanpapuja myydään toisinaan härkäpapuina, vaikka ne ovat eri kasveja.
