Peltoemäkki (Fumaria officinalis) on yksivuotinen, punakukkainen emäkkikasvi. Laji on myrkyllinen.[1] sisältäen monia alkaloideja kuten esimerkiksi protopiinia ja sinaktiinia sekä fumariinia.
Peltoemäkki on kasvattaa 20–30 senttiä korkean hennon ja haaraisen varren. Kerrannaiset lehdet ovat kapealiuskaisia ja sinivihreitä. Lehdyköiden liuskat ovat suikeita. Kukkien tukilehdet ovat pieniä. Kukinto on noin 20-kukkainen terttu. Kukan teriö on 7–9 mm pitkä ja noin kolme kertaa verhiön pituinen. Väriltään teriö on vaalean sinipunainen, kärjestään mustahko. Teriön tyvipäässä on lyhyt, pussimainen kannus. Peltoemäkki kukkii Suomessa heinä-elokuussa. Hedelmä on yksisiemeninen pähkylä.[1]
Peltoemäkin voi sekoittaa läheiseen pikkuemäkkiin (F. vaillantii).[2]
Peltoemäkkiä tavataan lähes koko Euroopassa Länsi-Venäjälle saakka. Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosista se puuttuu. Lajia tavataan myös Pohjois-Afrikassa Marokosta Tunisiaan, Turkissa ja Kaukasuksella. Pohjois-Amerikan itäosiin laji on levinnyt ihmisen mukana.[2] Suomessa peltoemäkki on yleinen laji Oulu–Kajaani-linjan eteläpuolella. Runsain se on eteläisimmässä Suomessa. Lapista peltoemäkki puuttuu.[3]
Peltoemäkki viihtyy ravinteikkailla savi- ja hiekkamultamailla. Sitä tavataan erityisesti puutarhoissa ja kasvimailla sekä joskus myös viljapelloilla rikkaruohona.[1] Rikkaruohona laji on kuitenkin varsin harmiton.[4]
Peltoemäkkiä on aikaisemmin käytetty rohtona. Sitä käytettiin vatsa- ja ihottumalääkkeenä ja sen uskottiin puhdistavan verenkiertoa.[5] Kasvia on myös käytetty värjäykseen.[2] Kasvin kukilla voi värjätä villan keltaiseksi.
Peltoemäkki (Fumaria officinalis) on yksivuotinen, punakukkainen emäkkikasvi. Laji on myrkyllinen. sisältäen monia alkaloideja kuten esimerkiksi protopiinia ja sinaktiinia sekä fumariinia.