Metsätähtimö (Stellaria longifolia) on pienikukkainen, metsissä kasvava kohokkikasvien heimoon kuuluva kasvi.
Monivuotinen metsätähtimö kasvaa 15–25 cm korkeaksi. Kasvi on koheneva ja hento, mutta muodostaa usein tiiviitä kasvustoja. Varsi on runsashaarainen ja ainakin alaosasta pienistä, läpikuultavista nystermistä karhea. Vastakkain olevat, ruodittomat lehdet ovat tasasoukan suikeita tai kapean vastapuikeita, väriltään vaalean- tai kellanvihreitä, karhealaitaisia ja tyveltä usein harvaripsisiä. Kukinto on runsaskukkainen kaksihaarainen viuhko, joka joskus on muuntunut yksikukkaiseksi. Kukinnon tukilehdet ovat kalvomaisia ja kaljuja. Kukan verhiö ja teriö ovat viisilehtisiä. Verholehdet ovat epäselvästi suonisia ja kaljuja. Verholehtien kanssa samanpituiset, valkoiset terälehdet ovat syvään kaksijakoisia ja 2–3 mm pitkiä. Emiö on kolmilehtinen. Heteiden ponnet ovat 0,3–0,5 mm pitkiä. Suomessa metsätähtimö kukkii kesä-heinäkuussa. Hedelmä on kuusiliuskaisesti aukeava lyhyt kota. Siemen on kooltaan noin 0,9 mm.[1]
Suomessa tavattavista tähtimölajeista metsätähtimö muistuttaa eniten heinätähtimöä (S. graminea).[2]
Metsätähtimö risteytyy yleisesti pohjantähtimön (S. borealis) kanssa. Risteymää kutsutaan nimellä viitatähtimö (S. x alpestris). Risteymä muistuttaa ulkonäöltään lähinnä pohjantähtimöä.[3]
Metsätähtimön levinneisyysalue on sirkumpolaarinen ja keskittyy pohjoiselle havumetsävyöhykkeelle. Euroopassa se on itäinen laji, jonka pääesiintymisalue ulottuu Norjasta Ruotsin ja Suomen läpi Baltiaan ja Pohjois-Venäjälle. Muualla Euroopassa sitä kasvaa Alppien alueella, Itä-Saksassa, Puolassa ja Romaniassa. Levinneisyysalue jatkuu Venäjältä itään Aasian puolelle läpi Keski- ja Etelä-Siperian aina Tyynelle valtamerelle saakka. Lajia kasvaa myös Pohjois-Japanissa. Pohjois-Amerikassa metsätähtimö on levinnyt Alaskan eteläosista suurimpaan osaa Kanadaa ja Yhdysvaltojen pohjois- ja keskiosia.[2]
Suomessa metsätähtimöä kasvaa koko maassa. Laji on paikoitellen hyvin yleinen aina Oulun korkeudelle saakka. Pohjoisempana laji harvinaistuu ja puuttuu korkeimmilta tunturialueilta.[4][5]
Nimensä mukaisesti metsätähtimö on metsien laji. Sitä kasvaa tuoreissa ja soistuvissa kuusikoissa, kivikkoisilla lehtorinteillä, joenvarsipensaikoissa ja ruokokorvissa.[4] Metsätähtimöä tapaa myös usein hakkuuaukeilla ja voimalinja-aukoilla, joissa se saattaa muodostaa suuria, sotkuisia kasvustoja.[6]
Metsätähtimö (Stellaria longifolia) on pienikukkainen, metsissä kasvava kohokkikasvien heimoon kuuluva kasvi.
