Siimaevät eli vanhemmalta nimeltään rihmaevät (Polynemidae) on ahvenkaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan lämpimistä meristä sekä eräitä lajeja myös makeista vesistä.
Siimaevien heimoon kuuluu kahdeksan sukua ja lähteestä riippuen 33–41 lajia. Ruumiinrakenteeltaan ne ovat pitkulaisia ja heimon suurin laji jättisiimaevä (Eleutheronema tetradactylum) voi saavuttaa 180 cm:n pituuden. Lajien selkein tuntomerkki on kaksiosainen rintaevä. Ylempi osa on kiinni kiduskannessa, mutta alempi osa koostuu useasta pitkästä siimamaisesta ruodosta. Selkäeviä siimaevillä on kaksi ja ne ovat melko kaukana toisistaan. Selkäevistä etumainen on piikikäs. Pyrstöevä on kaloilla selkeästi haarautunut. Siimaevien suomut ovat pienikokoiset ja kalat ovat väritykseltään tyypillisesti hopeanharmaita tai ruskehtavia.[1][2][3]
Siimaevälajeja tavataan trooppisista ja subtrooppisista vesistä Atlantin, Intian valtameren ja Tyynenmeren alueilta. Osa lajeista elää murtovesissä ja eräät Polynemus-suvun lajit makeavetisissä joissa. Kalat elävät hiekka- tai mutapohjilla yleensä alle 150 metrin syvyydessä. Kalojen ravinto koostuu äyriäisistä ja pienemmistä kaloista, Filimanus-suvun lajit syövät planktonia. Siimaevien rintaevien rihmamainen osa toimii tuntoelimenä, jota ne käyttävät ravinnonetsintään mutapohjista. Heimon lajit liikkuvat usein parvina. Siimaevät ovat tärkeitä ruokakaloja trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla ja kalastettuihin lajeihin kuuluvat muun muassa kuningassiimaevä (Pentanemus quinquarius) ja suurisiimaevä (Polydactylus quadrifilis). [1][2][3]
Siimaevät eli vanhemmalta nimeltään rihmaevät (Polynemidae) on ahvenkaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan lämpimistä meristä sekä eräitä lajeja myös makeista vesistä.