Nyrebladet tvetand (Lamium confertum) er en enårig, 5-40 centimeter høj plante i læbeblomst-familien. Den ligner liden tvetand, men ofte er alle blomsterkransenes støtteblade stilkede og bægeret er i frugtstadiet længere (7,5-12 millimeter) med længere tænder (4,5-7,5 millimeter), der er udstående (ikke sammenstødende som hos liden tvetand) og tydeligt længere end selve bægerrøret. Nyrebladet tvetand er udbredt i Nordeuropa.
I Danmark er arten temmelig almindelig på agerjord og ved vejkanter i Nordjylland, men er sjælden i resten af landet. Den blomstrer i maj til september.[1]
Nyrebladet tvetand (Lamium confertum) er en enårig, 5-40 centimeter høj plante i læbeblomst-familien. Den ligner liden tvetand, men ofte er alle blomsterkransenes støtteblade stilkede og bægeret er i frugtstadiet længere (7,5-12 millimeter) med længere tænder (4,5-7,5 millimeter), der er udstående (ikke sammenstødende som hos liden tvetand) og tydeligt længere end selve bægerrøret. Nyrebladet tvetand er udbredt i Nordeuropa.
I Danmark er arten temmelig almindelig på agerjord og ved vejkanter i Nordjylland, men er sjælden i resten af landet. Den blomstrer i maj til september.
Välipeippi (Lamium confertum) on huulikukkaiskasvien (Lamiaceae) heimoon, peippien (Lamium) sukuun kuuluva kasvilaji. Välipeippi on yksivuotinen, ruohovartinen kasvi. Välipeippi muistuttaa eniten sepiväpeippiä (Lamium amplexicaule) sekä jonkin verran myös punapeippiä (Lamium purpureum) ja liuskapeippiä (Lamium hybridum). Välipeippi eroaa sepiväpeipistä kukkien teriöiden ja verhiöiden ulkonäön perusteella sekä punapeipistä ja liuskapeipistä ylimpien lehtien ruodittomuuden perusteella.[1]
Välipeippi voi kasvaa noin 40 cm korkeaksi asti ja sen varsi on tyypillisesti runsashaarainen. Välipeippi on kasvutavaltaan pysty tai koheneva ja sen lehtiasento on vastakkainen. Lehtien muoto vaihtelee leveänpuikeista munuaismaisiin ja lehtien laidat ovat leveän hammaslaitaiset. Alimmat lehdet ovat ruodillisia ja ylimmät ruodittomia sekä puoliksi sepiviä.[1]
Välipeippi kukkii touko–syyskuussa purppuranpunaisin kukin. Kukat ovat kaksihuulisia ja sijaitsevat kiehkuroina varren latvassa. Verhiö on lajityypillisesti karvainen, ja verhiönliuskat ovat pitkiä sekä kapeita, verhiöputkea pidempiä. Välipeipin hedelmä on lohkohedelmä, jossa on möyheä lisäke.[1]
Välipeippi kasvaa ihmisvaikutteisessa ympäristössä, mutta ei ole kuitenkaan kovin yleinen[1]. Yleensä se kasvaa rikkaruohona pelloilla[1]. Suomessa välipeippiä tavataan lähinnä vain Varsinais-Suomessa, vaikkakin siitä on tehty havaintoja sieltä täältä aina Oulun korkeudelle asti[2].
Välipeippi (Lamium confertum) on huulikukkaiskasvien (Lamiaceae) heimoon, peippien (Lamium) sukuun kuuluva kasvilaji. Välipeippi on yksivuotinen, ruohovartinen kasvi. Välipeippi muistuttaa eniten sepiväpeippiä (Lamium amplexicaule) sekä jonkin verran myös punapeippiä (Lamium purpureum) ja liuskapeippiä (Lamium hybridum). Välipeippi eroaa sepiväpeipistä kukkien teriöiden ja verhiöiden ulkonäön perusteella sekä punapeipistä ja liuskapeipistä ylimpien lehtien ruodittomuuden perusteella.
Välipeippi voi kasvaa noin 40 cm korkeaksi asti ja sen varsi on tyypillisesti runsashaarainen. Välipeippi on kasvutavaltaan pysty tai koheneva ja sen lehtiasento on vastakkainen. Lehtien muoto vaihtelee leveänpuikeista munuaismaisiin ja lehtien laidat ovat leveän hammaslaitaiset. Alimmat lehdet ovat ruodillisia ja ylimmät ruodittomia sekä puoliksi sepiviä.
Välipeippi kukkii touko–syyskuussa purppuranpunaisin kukin. Kukat ovat kaksihuulisia ja sijaitsevat kiehkuroina varren latvassa. Verhiö on lajityypillisesti karvainen, ja verhiönliuskat ovat pitkiä sekä kapeita, verhiöputkea pidempiä. Välipeipin hedelmä on lohkohedelmä, jossa on möyheä lisäke.
Välipeippi kasvaa ihmisvaikutteisessa ympäristössä, mutta ei ole kuitenkaan kovin yleinen. Yleensä se kasvaa rikkaruohona pelloilla. Suomessa välipeippiä tavataan lähinnä vain Varsinais-Suomessa, vaikkakin siitä on tehty havaintoja sieltä täältä aina Oulun korkeudelle asti.
Brede dovenetel (Lamium confertum) is een eenjarige plant die behoort tot de lipbloemenfamilie (Lamiaceae). De soort komt voor in Noord- en Noordwest-Europa, Portugal en op Sicilië. De soort staat op de Nederlandse Rode lijst van planten als zeldzaam en stabiel.
Brede dovenetel staat in kenmerken tussen Paarse dovenetel en Hoenderbeet in. Brede dovenetel wordt 7 tot 30 cm hoog. De paarse bloemen bloeien van maart tot en met oktober. De vrucht is een splitvrucht.
De brede dovenetel komt voor op open, vochtige, zeer voedselrijke grond in akkers, moestuinen en omgewerkte bermen.
Brede dovenetel is in Nederland zeldzaam en wordt waarschijnlijk vaak niet herkend. Niet verwonderlijk voor een soort waarvan de status lang omstreden was. In voorgaande edities van Heukels flora staat Brede dovenetel alleen in kleine lettertjes vermeld, met de opmerking dat er aanwijzingen zijn dat Brede dovenetel de bastaard van bovengenoemde soorten is. Het landelijke verspreidingskaartje geeft mogelijk eerder inzicht in de verspreiding van de waarnemers die alert zijn op het voorkomen van Brede dovenetel, dan dat het de daadwerkelijke verspreiding weergeeft.
Bronnen
Brede dovenetel (Lamium confertum) is een eenjarige plant die behoort tot de lipbloemenfamilie (Lamiaceae). De soort komt voor in Noord- en Noordwest-Europa, Portugal en op Sicilië. De soort staat op de Nederlandse Rode lijst van planten als zeldzaam en stabiel.
Lamium confertum là một loài thực vật có hoa trong họ Hoa môi. Loài này được Fr. mô tả khoa học đầu tiên năm 1845.[1]
Lamium confertum là một loài thực vật có hoa trong họ Hoa môi. Loài này được Fr. mô tả khoa học đầu tiên năm 1845.
