Jättiläishai (Cetorhinus maximus) on maailman toiseksi kookkain hailaji. Vain valashai on sitä suurempi. Jättiläishai on ainoa Cetorhinidae-heimon elossa oleva jäsen, joskin myös kitahain on arveltu kuuluvan tähän heimoon.
Jättiläishaita tavataan kaikissa valtamerissä boreaalisilla ja lauhkeilla alueilla. Talveksi ainakin osa yksilöistä kuitenkin muuttaa trooppisille vesille.[2]
Kaikkien aikojen suurin jättiläishai mitattiin Kanadassa vuonna 1851. Sillä oli pituutta yli 12 metriä ja painoa noin kuusitoista tonnia. Normaalisti jättiläishait jäävät 6–8 -metrisiksi; kymmenmetriset yksilöt ovat kalastuksen takia vuosi vuodelta harvinaisempia. Ulkonäöltään jättiläishait muistuttavat valkohaita. Lajit voi erottaa leuan muodosta ja kidusaukoista.
Jättiläishai syö planktonia, jota se kerää suodattamalla jopa 2000 kuutiometriä vettä tunnissa.[3] Näin isolla lajilla ei luulisi olevan juuri vihollisia, mutta miekkavalas ja tiikerihai voivat käydä nuoren tai heikon yksilön kimppuun.
Jättiläishai (Cetorhinus maximus) on maailman toiseksi kookkain hailaji. Vain valashai on sitä suurempi. Jättiläishai on ainoa Cetorhinidae-heimon elossa oleva jäsen, joskin myös kitahain on arveltu kuuluvan tähän heimoon.
Jättiläishaita tavataan kaikissa valtamerissä boreaalisilla ja lauhkeilla alueilla. Talveksi ainakin osa yksilöistä kuitenkin muuttaa trooppisille vesille.
Kaikkien aikojen suurin jättiläishai mitattiin Kanadassa vuonna 1851. Sillä oli pituutta yli 12 metriä ja painoa noin kuusitoista tonnia. Normaalisti jättiläishait jäävät 6–8 -metrisiksi; kymmenmetriset yksilöt ovat kalastuksen takia vuosi vuodelta harvinaisempia. Ulkonäöltään jättiläishait muistuttavat valkohaita. Lajit voi erottaa leuan muodosta ja kidusaukoista.
Jättiläishai syö planktonia, jota se kerää suodattamalla jopa 2000 kuutiometriä vettä tunnissa. Näin isolla lajilla ei luulisi olevan juuri vihollisia, mutta miekkavalas ja tiikerihai voivat käydä nuoren tai heikon yksilön kimppuun.
