Nokisara (Carex fuliginosa) on sarojen (Carex) sukuun kuuluva kasvilaji. Se jaetaan eri alalajeihin, joista Suomessa[1] ja Ruotsissa[2] esiintyy vain napanokisaraa (Carex fuliginosa ssp. misandra). Nokisara muistuttaa sysisaraa (Carex atrofusca), mutta lajit ovat erotettavissa toisistaan lehtien sekä emitähkien ja pullakoiden ulkonäön perusteella[2].
Nokisara on kasvutavaltaan melko tiiviisti mätästävä. Lehdet ovat puhteenvihreitä sekä kouruisia ja lehtien tyvitupet ovat vaaleanruskeita. Nokisara on yhtäläistähkäinen saralaji, ja sen kukinto koostuu useammista nuokkuvista tähkistä. Hedekukat sijaitsevat ylimmän tähkän tyvellä ja emikukat ovat kolmiluottisia. Tähkäsuomut ovat tummanruskeita. Pullakot ovat ruskeita ja niissä on pitkä sekä ulkoneva suuota.[2]
Nokisara kasvaa tunturiseuduilla kosteilla ja kalkkipitoisilla kasvupaikoilla sekä lapinvuokkonummilla[2]. Suomessa nokisaraa tavataan vain Kilpisjärven seudulla, Enontekiössä[3]. Nokisara on luokiteltu Suomessa silmälläpidettäväksi (NT) lajiksi.
Nokisara (Carex fuliginosa) on sarojen (Carex) sukuun kuuluva kasvilaji. Se jaetaan eri alalajeihin, joista Suomessa ja Ruotsissa esiintyy vain napanokisaraa (Carex fuliginosa ssp. misandra). Nokisara muistuttaa sysisaraa (Carex atrofusca), mutta lajit ovat erotettavissa toisistaan lehtien sekä emitähkien ja pullakoiden ulkonäön perusteella.
Nokisara on kasvutavaltaan melko tiiviisti mätästävä. Lehdet ovat puhteenvihreitä sekä kouruisia ja lehtien tyvitupet ovat vaaleanruskeita. Nokisara on yhtäläistähkäinen saralaji, ja sen kukinto koostuu useammista nuokkuvista tähkistä. Hedekukat sijaitsevat ylimmän tähkän tyvellä ja emikukat ovat kolmiluottisia. Tähkäsuomut ovat tummanruskeita. Pullakot ovat ruskeita ja niissä on pitkä sekä ulkoneva suuota.
Nokisara kasvaa tunturiseuduilla kosteilla ja kalkkipitoisilla kasvupaikoilla sekä lapinvuokkonummilla. Suomessa nokisaraa tavataan vain Kilpisjärven seudulla, Enontekiössä. Nokisara on luokiteltu Suomessa silmälläpidettäväksi (NT) lajiksi.
