Gebel Elba.
Coastal areas of Kenya, Somalia, Eritrea, Sudan and Egypt, eastwards around the Arabian peninsula to Pakistan and northwest India.
Coastal saline sandy soils.
Annual.
Cynosurus és un gènere de plantes de la família de les poàcies, ordre de les poals, subclasse de les commelínides, classe de les liliòpsides, divisió dels magnoliofitins.
Cynosurus és un gènere de plantes de la família de les poàcies, ordre de les poals, subclasse de les commelínides, classe de les liliòpsides, divisió dels magnoliofitins.
Poháňka (Cynosurus) je rod trav, tedy z čeledi lipnicovitých (Poaceae). Jedná se o jednoleté i vytrvalé byliny. Jsou zpravidla trsnaté. Stébla jsou 10–90 cm vysoká. Listy jsou ploché, úzké nebo široké (0,5–9 mm), na vnější straně listu se při bázi nachází jazýček. Květy jsou v kláscích, které tvoří jednostrannou, klasovitě staženou latu. Klásky dvoutvaré, fertilní obsahují 1-5 květů. Plevy fertillních klásků jsou 2, přibližně stejné, špičaté. Pluchy fertilních klásků jsou osinaté, plušky dvoukýlné. Sterilní klásky umístěny pod fertilními, obsahují dlouhé a tuhé plevy a pluchy v podobě hřebínku. Plodem je obilka. Na světě je známo 8 druhů, rozšířené v Evropě, Z Asii, S a J Africe, adventivně i jinde.
V České republice je domácí pouze 1 druh z rodu poháňka: poháňka hřebenitá (Cynosurus cristatus). Je to typický druh pastvin. Poháňka ježatá (Cynosurus echinatus) je pochází z J Evropy a do ČR je jen vzácně zavlékána.
Květena ČR: 8 díl
Obrázky, zvuky či videa k tématu poháňka ve Wikimedia Commons
Poháňka (Cynosurus) je rod trav, tedy z čeledi lipnicovitých (Poaceae). Jedná se o jednoleté i vytrvalé byliny. Jsou zpravidla trsnaté. Stébla jsou 10–90 cm vysoká. Listy jsou ploché, úzké nebo široké (0,5–9 mm), na vnější straně listu se při bázi nachází jazýček. Květy jsou v kláscích, které tvoří jednostrannou, klasovitě staženou latu. Klásky dvoutvaré, fertilní obsahují 1-5 květů. Plevy fertillních klásků jsou 2, přibližně stejné, špičaté. Pluchy fertilních klásků jsou osinaté, plušky dvoukýlné. Sterilní klásky umístěny pod fertilními, obsahují dlouhé a tuhé plevy a pluchy v podobě hřebínku. Plodem je obilka. Na světě je známo 8 druhů, rozšířené v Evropě, Z Asii, S a J Africe, adventivně i jinde.
Kamgræs (Cynosurus) er en slægt med ca. 90 arter, som er udbredt i Europa og Vestasien. Det er tuedannende græsser med stift oprette blade og endestillede aks uden avner. Ud af de tre arter er kun én vildtvoksende i Danmark.
Beskrevne arter
Die Kammgräser (Cynosurus) sind eine Pflanzengattung innerhalb der Familie der Süßgräser (Poaceae).[1] Die etwa zehn Arten kommen in Makaronesien, im Mittelmeerraum und in Südwestasien vor.
Die Kammgras-Arten sind einjährige oder ausdauernde krautige Pflanzen.[1] Die Halme stehen aufrecht oder gekniet-aufsteigend.
Die wechselständig am Halm angeordneten Laubblätter sind in Blattscheide und Blattspreite gegliedert. Bei den Erneuerungstrieben sind die Blattscheiden fast bis zum oberen Ende verwachsen, reißen leicht auf. Bei den Halmblättern sind die Blattscheiden bis zum Grund offen, glatt und kahl. Das Blatthäutchen ist ein häutiger Saum. Die einfachen Blattspreiten sind flach. In der Knospenlage ist sie zusammengerollt.
Der sehr dichte, langgestreckte, ei- oder kopfförmige, ährenrispe Blütenstand ist meist einseitswendig. Die Ährchen sind kurz gestielt und enthalten meist zwei bis fünf, selten nur eine Blüte, die alle zwittrig sind. Die Ährchen sind 3 bis 10 Millimeter lang und seitlich zusammengedrückt. Unterhalb jedes Ährchens befindet sich eine kammförmige Hülle, die ein steriles Ährchen mit leeren Spelzen darstellt. Mehrere (sterile und fertile) Ährchen stehen zu kurz gestielten Ährchengruppen zusammen. Diese Gruppen stehen an der Seite der Hauptachse. Die Hüllspelzen sind fast gleich, einnervig, spitz, gekielt und häutig bis zarthäutig. Die Deckspelzen sind drei- bis fünfnervig, derbhäutig. Oben sind sie spitz oder abgerundet oder eingekerbt, mit kurzer Stachelspitze oder eher meist begrannt. Die Vorspelzen sind zweinervig und in etwa so lang wie die Deckspelzen. Oben sind sie kurz zweispitzig, ihre Kiele sind rau.
Es gibt drei Staubblätter. Der Fruchtknoten ist eiförmig und kahl. Die beiden kurzen Griffel stehen endständig und tragen federige Narben.
Zur Reife fallen die Blütchen einzeln aus den Hüllspelzen aus, die stehenbleiben. Die Karyopse ist kahl und hängt an der Vorspelze. Der Embryo ist sehr klein und nimmt nur rund ein Achtel der Fruchtlänge ein. Der Nabel ist punktförmig.
Die Chromosomengrundzahl beträgt x = 7.[1]
Die Gattung Cynosurus wurde 1753 durch Carl von Linné in Species Plantarum, 1, Seite 72 aufgestellt.[2] Synonyme für Cynosurus L. sind: Falona Adans., Phalona Dumort. orth. var.[3]
Die Gattung Cynosurus gehört zur Subtribus Poinae aus der Tribus Poeae in die Unterfamilie Pooideae innerhalb der Familie Poaceae.[4]
Die Gattung Cynosurus hat ihr Mannigfaltigkeitszentrum in Nordafrika, vier der insgesamt zehn Arten sind weiter verbreitet und kommen auch in Europa und Südwestasien vor.[5]
Zur Gattung Cynosurus gehören etwa zehn Arten:[3]
Die Kammgräser (Cynosurus) sind eine Pflanzengattung innerhalb der Familie der Süßgräser (Poaceae). Die etwa zehn Arten kommen in Makaronesien, im Mittelmeerraum und in Südwestasien vor.
Cynosurus is a genus of Eurasian and North African plants in the grass family. Plants in this genus are known generally as dogstail grass. They are native to the Mediterranean Basin and neighboring regions, but some have been introduced into Australia as well as North and South America.[5][6][7][8]
Numerous names have been coined using the name Cynosurus, applied to species now regarded as better suited to other genera (Aegopogon Apera Beckmannia Bouteloua Centotheca Chloris Coelachyrum Cynodon Dactyloctenium Desmostachya Dinebra Eleusine Enteropogon Festuca Harpochloa Lamarckia Leptochloa Ochthochloa Oreochloa Polypogon Rostraria Sclerochloa Sesleria Sesleriella Tribolium Wangenheimia). Here are links to help you find the appropriate information
Cynosurus is a genus of Eurasian and North African plants in the grass family. Plants in this genus are known generally as dogstail grass. They are native to the Mediterranean Basin and neighboring regions, but some have been introduced into Australia as well as North and South America.
Species Cynosurus balansae Coss. & Durieu - Morocco, Algeria Cynosurus coloratus Lehm. ex Steud. - Crete, Cyprus, Lebanon, Palestine, Israel, Egypt, Libya, Tunisia Cynosurus cristatus L. - Europe, Azores, Caucasus, Iran, Turkey Cynosurus echinatus L. - southern Europe, north Africa, Azores, Madeira, Canary Islands, Middle East, Caucasus, Turkmenistan; naturalized in Australia as well as North and South America Cynosurus elegans Desf. - southern Europe, north Africa, Middle East, Turkmenistan Cynosurus junceus Murb. - Libya Cynosurus peltieri Maire - Algeria, Tunisia Cynosurus polybracteatus Poir. - Algeria, Tunisia Cynosurus turcomanicus Proskur. - Turkmenistan formerly includedNumerous names have been coined using the name Cynosurus, applied to species now regarded as better suited to other genera (Aegopogon Apera Beckmannia Bouteloua Centotheca Chloris Coelachyrum Cynodon Dactyloctenium Desmostachya Dinebra Eleusine Enteropogon Festuca Harpochloa Lamarckia Leptochloa Ochthochloa Oreochloa Polypogon Rostraria Sclerochloa Sesleria Sesleriella Tribolium Wangenheimia). Here are links to help you find the appropriate information
Cynosurus aegyptiacus - Dactyloctenium aegyptium Cynosurus aegyptius - Dactyloctenium aegyptium Cynosurus ara - Eleusine indica Cynosurus aureus - Lamarckia aurea Cynosurus caeruleus - Sesleria caerulea Cynosurus capillaceus - Leptochloa chinensis Cynosurus capillaris - Leptochloa panicea Cynosurus capitatus - Sesleria ovata Cynosurus carolinianus - Dactyloctenium aegyptium Cynosurus cavara - Dactyloctenium aegyptium Cynosurus ciliaris Raspail 1825 - Centotheca lappacea Cynosurus ciliaris Rottler ex Hook.f 1896 - Dactyloctenium aegyptium Cynosurus coeruleus - Sesleria argentea Cynosurus coracanus - Eleusine coracana Cynosurus coromandelianus - Dinebra retroflexa Cynosurus cylindricus - Sesleria argentea Cynosurus dactylon - Cynodon dactylon Cynosurus distachyos - Dactyloctenium aegyptium Cynosurus distichus - Oreochloa disticha Cynosurus domingensis - Leptochloa virgata Cynosurus durus Forssk. 1775 - Desmostachya bipinnata Cynosurus durus L. 1753 - Sclerochloa dura Cynosurus eruciformis - Beckmannia eruciformis Cynosurus falcatus - Harpochloa falx Cynosurus filiformis - Chloris filiformis Cynosurus floccifolius - Eleusine floccifolia Cynosurus glaber - Dactyloctenium glabrum Cynosurus gracilis Cav. ex Roem. & Schult 1817. not Viv. 1824 - Aegopogon cenchroides Cynosurus indicus - Eleusine indica Cynosurus juncifolius - Sesleria juncifolia Cynosurus lagopoides - Coelachyrum lagopoides Cynosurus lima - Wangenheimia lima Cynosurus macara - Dactyloctenium aegyptium Cynosurus macrocephalus - Sesleria ovata Cynosurus magellanicus - Festuca magellanica Cynosurus microcephalus - Sesleria ovata Cynosurus monostachyos - Enteropogon monostachyos Cynosurus ovatus - Sesleria ovata Cynosurus paniceus - Polypogon monspeliensis Cynosurus paniculatus - Tribolium uniolae Cynosurus paniculatus - Dinebra retroflexa Cynosurus paspaloides - Eustachys paspaloides Cynosurus pectinatus - Eleusine indica Cynosurus penicillatus - Chloris virgata Cynosurus phleoides - Rostraria hispida Cynosurus retroflexus - Dinebra retroflexa Cynosurus rupestris - Sesleria caerulea Cynosurus scoparius - Chloris radiata Cynosurus secundus - Bouteloua curtipendula Cynosurus sesleria - Sesleria caerulea Cynosurus siculus - Desmazeria sicula Cynosurus sphaerocephalus - Sesleriella sphaerocephala Cynosurus splendens - Apera interrupta Cynosurus tenellus - Aegopogon tenellus Cynosurus tenerrimus - Leptochloa panicea Cynosurus ternatus - Ochthochloa compressa Cynosurus tristachyos - Eleusine tristachya Cynosurus uniflorus - Cynodon dactylon Cynosurus uniolae - Tribolium uniolae Cynosurus virgatus - Leptochloa virgataCynosurus, esperante hundovosto, estas genro de plantoj de la subfamilio de Pooideae. Cynosurus signifas greke hundovosto.
Cynosurus estas Malnov-Arkta ekozono herboj enlande en Eŭropo, sudokcidenta Azio kaj Nordafriko. Ili estas unu aŭ plurjaraj. La spiketoj estas duspecaj : sterilaj kaj florhavaj.
Cynosurus, esperante hundovosto, estas genro de plantoj de la subfamilio de Pooideae. Cynosurus signifas greke hundovosto.
Cynosurus es un género de plantas herbáceas perteneciente a la familia de las poáceas.[1] Es el único género de la subtribu Cynosurinae. Es originario de Europa, Asia occidental, el norte y el sur de África.
Son plantas anuales o perennes. Lígula una membrana; láminas lineares, aplanadas. Inflorescencia una panícula terminal condensada de espiguillas dimorfas pareadas, 1 de cada par estéril y 1 bisexual. Espiguillas estériles conspicuas, flabeladas, con 2 glumas y varias lemas estériles, persistentes, la raquilla no desarticulándose. Espiguillas bisexuales en su mayor parte ocultas por las estériles, comprimidas lateralmente, con (1-)2-5 flósculos; desarticulación arriba de las glumas y entre los flósculos; glumas 1-nervias; lemas cortamente aristadas, con una costilla media visible y 4 nervaduras laterales inconspicuas; páleas casi tan largas como las lemas, 2-carinadas; estambres 3; estilos 2. Fruto una cariopsis, encerrada entre la lema y la pálea; hilo linear.[2]
El género fue descrito por Carlos Linneo y publicado en Species Plantarum 1: 72–73. 1753.[2] La especie tipo es: Cynosurus cristatus L.
Cynosurus: nombre genérico que deriva de las palabras griegas κυνός kynos, "perro" y de ουρά oura, "cola", refiriéndose a la forma de la panícula.[1]
El número cromosómico básico del género es x = 7, con números cromosómicos somáticos de 2n = 14, diploide Cromosomas relativamente "pequeños".[1]
Cynosurus es un género de plantas herbáceas perteneciente a la familia de las poáceas. Es el único género de la subtribu Cynosurinae. Es originario de Europa, Asia occidental, el norte y el sur de África.
Sugapea (Cynosurus) on kõrreliste sugukonda kuuluv taimeperekond.
Eestis kasvab üks sellesse perekonda kuuluv pärismaine liik: harilik sugapea (Cynosurus cristatus).
Sukapäät (Cynosurus) on heinäkasvien (Poaceae) heimoon kuuluva kasvisuku. Sukuun luetaan kuuluvaksi yhdeksän lajia, joiden lisäksi yhdeksän muun sukuun kuvatun lajin taksonominen asema on toistaiseksi epäselvä[1]. Sukapäät eroavat muista heinäsuvuista omanlaisensa kukinnon myötä[2].
Sukapäät ovat monivuotisia sekä matalakasvuisia heiniä, joilla on lyhyt ja paksu juurakko. Sukapäät kasvavat löyhinä mättäinä, ja niiden varret ovat kasvutavaltaan pystyjä. Lehdet ovat tasaisia sekä kapeita, ja lehtitupet ovat avoimia. Kieleke on lyhyt ja kalvomainen. Sukapäiden kukinto on tähkää muistuttava, hyvin tiivis röyhy, jonka haarat ovat lyhyitä. Kussakin röyhyn haarassa on yksi tai useampia tähkylöitä, jolloin kunkin lisääntymiskykyisen tähkylän ympärillä on yksi marto tähkylä. Marroissa tähkylöissä on kampamaisesti järjestäytyneitä teräväkärkisiä suomuja. Lisääntymiskykyisissä tähkylöissä on kahdesta viiteen kaksineuvoista kukkaa. Tähyklöiden kaleet ovat keskenään yhtä suuria, yksisuonisia ja naskalikärkisiä. Ulkohelpeet ovat pyöreäselkäisiä ja niissä on lyhyt vihne. Heteiden ponnet ovat violetteja tai keltaisia.[2]
Suvun lajeista Suomessa kasvaa otasukapää (Cynosurus cristatus), jota tavataan Suomessa nykyisin lähinnä vain Ahvenanmaalla[3]. Suomessa on tavattu myös vihnesukapäätä (Cynosurus echinatus), mutta siitä ei ole tehty havaintoja Suomessa enää 1950-luvulla tai sen jälkeen[4].
Sukapäiden (Cynosurus) suvun tieteellinen nimi tulee koiran häntää tarkoittavista kreikankielisistä sanoista kynos (suom. koira) ja oura (suom. häntä) viitaten sukapäiden omanlaiseen kukinnon ulkonäköön.[2]
Sukapäät (Cynosurus) on heinäkasvien (Poaceae) heimoon kuuluva kasvisuku. Sukuun luetaan kuuluvaksi yhdeksän lajia, joiden lisäksi yhdeksän muun sukuun kuvatun lajin taksonominen asema on toistaiseksi epäselvä. Sukapäät eroavat muista heinäsuvuista omanlaisensa kukinnon myötä.
Sukapäät ovat monivuotisia sekä matalakasvuisia heiniä, joilla on lyhyt ja paksu juurakko. Sukapäät kasvavat löyhinä mättäinä, ja niiden varret ovat kasvutavaltaan pystyjä. Lehdet ovat tasaisia sekä kapeita, ja lehtitupet ovat avoimia. Kieleke on lyhyt ja kalvomainen. Sukapäiden kukinto on tähkää muistuttava, hyvin tiivis röyhy, jonka haarat ovat lyhyitä. Kussakin röyhyn haarassa on yksi tai useampia tähkylöitä, jolloin kunkin lisääntymiskykyisen tähkylän ympärillä on yksi marto tähkylä. Marroissa tähkylöissä on kampamaisesti järjestäytyneitä teräväkärkisiä suomuja. Lisääntymiskykyisissä tähkylöissä on kahdesta viiteen kaksineuvoista kukkaa. Tähyklöiden kaleet ovat keskenään yhtä suuria, yksisuonisia ja naskalikärkisiä. Ulkohelpeet ovat pyöreäselkäisiä ja niissä on lyhyt vihne. Heteiden ponnet ovat violetteja tai keltaisia.
Suvun lajeista Suomessa kasvaa otasukapää (Cynosurus cristatus), jota tavataan Suomessa nykyisin lähinnä vain Ahvenanmaalla. Suomessa on tavattu myös vihnesukapäätä (Cynosurus echinatus), mutta siitä ei ole tehty havaintoja Suomessa enää 1950-luvulla tai sen jälkeen.
Sukapäiden (Cynosurus) suvun tieteellinen nimi tulee koiran häntää tarkoittavista kreikankielisistä sanoista kynos (suom. koira) ja oura (suom. häntä) viitaten sukapäiden omanlaiseen kukinnon ulkonäköön.
Cynosurus L., 1754 è un genere di piante spermatofita monocotiledone appartenente alla famiglia Poaceae (ex. Graminacee). È anche l'unico genere della sottotribù Cynosurinae Fr., 1835.[1][2][3]
Il nome del genere deriva da due parole greche: kyon (= cane) e oura (= coda) e fa riferimento alla forma della pannocchia della specie Cynosurus cristata.[4]
Il nome scientifico del genere è stato definito da Linneo (1707 – 1778), conosciuto anche come Carl von Linné, biologo e scrittore svedese considerato il padre della moderna classificazione scientifica degli organismi viventi, nella pubblicazione "Species Plantarum" (Sp. Pl. 1: 72 - 1754)[5] del 1754.[2] Il nome scientifico della sottotribù è stato definito dal micologo e botanico svedese Elias Magnus Fries (Femsjö, 15 agosto 1794 – Uppsala, 8 febbraio 1878) nella pubblicazione "Corpus Florarum Provincialium Sueciae. I. Floram Scanicam" (Fl. Scan.: 204. - 1835) del 1835.[3]
Come gran parte delle Poaceae, le specie di questo genere si riproducono per impollinazione anemogama. Gli stigmi più o meno piumosi sono una caratteristica importante per catturare meglio il polline aereo. La dispersione dei semi avviene inizialmente a opera del vento (dispersione anemocora) e una volta giunti a terra grazie all'azione di insetti come le formiche (mirmecoria).
La distribuzione delle specie di questo genere è mediterranea (soprattutto europea). Una specie (C. cristatus) è stata introdotta in Cina.[11]
Delle 4 specie spontanee della flora italiana solo 2 vivono sull'arco alpino. La tabella seguente mette in evidenza alcuni dati relativi all'habitat, al substrato e alla distribuzione delle specie alpine[13].
La famiglia di appartenenza di questo genere (Poaceae) comprende circa 650 generi e 9 700 specie (secondo altri Autori 670 generi e 9 500[9]). Con una distribuzione cosmopolita è una delle famiglie più numerose e più importanti del gruppo delle monocotiledoni e di grande interesse economico: tre quarti delle terre coltivate del mondo produce cereali (più del 50% delle calorie umane proviene dalle graminacee). La famiglia è suddivisa in 11 sottofamiglie, la sottotribù Cynosurinae è posizionata all'interno della sottofamiglia Pooideae.[1][6]
La sottotribù Cynosurinae, più precisamente, è descritta all'interno della tribù Poeae R.Br., 1814 (quest'ultima è compresa nella supertribù Poodae L. Liu, 1980). La tribù Poeae (formata da diverse sottotribù suddivise in alcune supersottotribù) è l'ultimo nodo della sottofamiglia Pooideae ad essersi evoluto (gli altri precedenti sono la tribù Brachyelytreae, e le supertribù Nardodae, Melicodae, Stipodae e Triticodae).
La sottotribù Cynosurinae appartiene al gruppo con le sequenze dei plastidi di tipo "Poeae" (definito "Poeae chloroplast groups 2 "[14]) ed è circoscritta nella supersottotribù Loliodinae Soreng, 2017 comprendente anche le sottotribù Loliinae, Ammochloinae, Dactylidinae e Parapholiinae.[15] All'interno della supersottotribù la sottotribù di questa voce forma un "gruppo fratello" con la sottotribù Parapholiinae. Insieme costituiscono un clade denominato "CP" definito in base alle analisi del DNA dei plastidi. Ulteriori studi sono necessari per avere informazioni più dettagliate e precise.[16]
Le seguenti sinapomorfie sono relative a tutta la sottofamiglia (Pooideae):[1]
Le sinapomorfie relative alla tribù Poeae sono:[1]
Per la sottotribù Cynosurinae sono descritte le seguenti sinapomorfie: le infiorescenze possono non essere ramificate; le spighette sono accoppiate e quella prossimale è composta da un gruppo di lemmi sterili, generalmente posizionati abassialmente e oscuranti la spighetta distale fertile.[1]
Il numero cromosomico delle specie di questo gruppo è: 2n = 14.[1]
Per meglio comprendere ed individuare le varie specie del genere (solamente per le specie spontanee della flora italiana) l’elenco seguente utilizza in parte il sistema delle chiavi analitiche (vengono cioè indicate solamente quelle caratteristiche utili a distingue una specie dall'altra).[7]
Note: la pubblicazione "An annotated checklist of the Italian Vascular Flora", del 2005[17], non elenca la specie Cynosurus polybracteatus in quanto sinonimo di C. cristatus, mentre al posto della specie C. elegans descrive la specie C. effusus Link, considerata sinonimo da altre checklist.[18]
Il genere Cynosurus è composto dalle 9 seguenti specie:[19][20][21]
Note: la checklist "EURO MED"[22] considera separatamente le due specie C. elegans e C. effusus Link.
Karte mit allen verlinkten Seiten: .jpg)
.jpg)
_(9252415857).jpg)
.jpg)
url (aiuto). URL consultato il 10 gennaio 2020. Cynosurus L., 1754 è un genere di piante spermatofita monocotiledone appartenente alla famiglia Poaceae (ex. Graminacee). È anche l'unico genere della sottotribù Cynosurinae Fr., 1835.
Kietavarpė (Cynosurus) – miglinių (Poaceae) šeimai priklausanti žolinių augalų gentis. Paplitusi Eurazijos ir Afrikos vidutinio ir subtropinio klimato juostoje, įveista Amerikoje, Australijoje.
Tai vienametė arba daugiametė žolė, kurios aukštis 5–80 cm. Turi labai tankią vienašalę varpą. Vienamečių kietavarpių pašarinė vertė menka, dalis jų yra piktžolės.[1]
Žinomos 9 rūšys. Lietuvoje sausose pievose savaime auga paprastoji kietavarpė (Cynosurus cristatus). Iki žydėjimo gera pašarinė žolė, tinka ganyti, sėjama vejose.
Kitos rūšys:
Kietavarpė (Cynosurus) – miglinių (Poaceae) šeimai priklausanti žolinių augalų gentis. Paplitusi Eurazijos ir Afrikos vidutinio ir subtropinio klimato juostoje, įveista Amerikoje, Australijoje.
Tai vienametė arba daugiametė žolė, kurios aukštis 5–80 cm. Turi labai tankią vienašalę varpą. Vienamečių kietavarpių pašarinė vertė menka, dalis jų yra piktžolės.
Cynosurus is een geslacht uit de grassenfamilie (Poaceae). De soorten van dit geslacht komen voor in delen van de hele wereld.[1] Het geslacht werd voor het eerst beschreven door Carolus Linnaeus.
Cynosurus is een geslacht uit de grassenfamilie (Poaceae). De soorten van dit geslacht komen voor in delen van de hele wereld. Het geslacht werd voor het eerst beschreven door Carolus Linnaeus.
Grzebienica (Cynosurus L.) – rodzaj roślin należący do rodziny wiechlinowatych. Należy do niego 8[3]–9[4] gatunków występujących w północnej Afryce, Europie i południowo-zachodniej Azji[3]. W Polsce występuje grzebienica pospolita (Cynosurus cristatus), przejściowo dziczeje także grzebienica najeżona (Cynosurus echinatus)[5].
Falona Adans., Phalona Dumort., orth. var.
Rodzaj należący do rodziny wiechlinowatych (Poaceae), rzędu wiechlinowców (Poales)[1]. W obrębie rodziny należy do podrodziny wiechlinowych (Pooideae), plemienia Poeae, podplemienia Cynosurinae[7].
Gromada okrytonasienne (Magnoliophyta Cronquist), podgromada Magnoliophytina Frohne & U. Jensen ex Reveal, klasa jednoliścienne (Liliopsida Brongn.), podklasa komelinowe (Commelinidae Takht.), nadrząd Juncanae Takht., rząd wiechlinowce (Poales Small), rodzina wiechlinowate (Poaceae (R. Br.) Barnh.), podrodzina Cynosuroideae Link, plemię Cynosureae Dumort., podplemię Cynosurinae Fr., rodzaj grzebienica (Cynosurus L.)[8].
Grzebienica (Cynosurus L.) – rodzaj roślin należący do rodziny wiechlinowatych. Należy do niego 8–9 gatunków występujących w północnej Afryce, Europie i południowo-zachodniej Azji. W Polsce występuje grzebienica pospolita (Cynosurus cristatus), przejściowo dziczeje także grzebienica najeżona (Cynosurus echinatus).
Cynosurus L. é um género botânico pertencente à família Poaceae, subfamília Pooideae, tribo Poeae.[1]
O gênero apresenta aproximadamente 85 espécies. Ocorrem na Europa, África, Ásia, Australásia, América do Norte, América do Sul e Antárctica.
Na classificação taxonômica de Jussieu (1789), Cynosurus é um gênero botânico, ordem Gramineae, classe Monocotyledones com estames hipogínicos.
Cynosurus L. é um género botânico pertencente à família Poaceae, subfamília Pooideae, tribo Poeae.
O gênero apresenta aproximadamente 85 espécies. Ocorrem na Europa, África, Ásia, Australásia, América do Norte, América do Sul e Antárctica.
Na classificação taxonômica de Jussieu (1789), Cynosurus é um gênero botânico, ordem Gramineae, classe Monocotyledones com estames hipogínicos.
Kamäxingsläktet (Cynosurus) är ett växtsläkte med 5 - 8 kända arter i familjen gräs.[1]
Småaxet har ett svepe som utvecklats ur ett ax som blivit sterilt och numera är bara ett antal fjäll.
De förekommer framför allt kring Medelhavet men har spridits av människan även till andra områden. I Sverige finns arten kamäxing.
Arter enligt Catalogue of Life[1]:
Wikimedia Commons har media som rör Kamäxingsläktet.
Wikispecies har information om Cynosurus.
Kamäxingsläktet (Cynosurus) är ett växtsläkte med 5 - 8 kända arter i familjen gräs.
Småaxet har ett svepe som utvecklats ur ett ax som blivit sterilt och numera är bara ett antal fjäll.
De förekommer framför allt kring Medelhavet men har spridits av människan även till andra områden. I Sverige finns arten kamäxing.
Arter enligt Catalogue of Life:
Cynosurus balansae Cynosurus coloratus kamäxing taggäxing späd taggäxing Cynosurus junceus Cynosurus peltieri Cynosurus polybracteatus Cynosurus turcomanicusГребі́нник, Гребінниця[1][2] (Cynosurus) — рід трав'янистих рослин родини Тонконогові (Poaceae) чи Злакові. Утворює монотипну підтрибу Cynosurinae в трибі Poeae.
Багаторічні або однорічні трави. Листки лінійні. Суцвіття — густа, однобічна колосовидна волоть, складається з неплідних і плідних колосків, зовнішні мають вигляд гребневидно-розсічених листочків, стерильні, внутрішні — з 2-5 двостатевих анемофільними квітками. Зернівки в квіткових лусках. Поширюються тваринами або вітром.
Рід Гребінник включає 9 видів[3]:
Поширений у помірній смузі Європи і Азії, Північній і Південній Африці, переважно. в Середземномор'ї. В Україні два види: Cynosurus cristatus — гребінник звичайний і Cynosurus echinatus — гребінник колючий. Найпоширеніший гребінник звичайний.
Зростає на луках, узліссях і лісових галявинах.
Це незавершена стаття про Тонконогові.Гребі́нник, Гребінниця (Cynosurus) — рід трав'янистих рослин родини Тонконогові (Poaceae) чи Злакові. Утворює монотипну підтрибу Cynosurinae в трибі Poeae.
Cynosurus là một chi thực vật có hoa trong họ Hòa thảo (Poaceae).[1]
Chi Cynosurus gồm các loài:
Cynosurus là một chi thực vật có hoa trong họ Hòa thảo (Poaceae).
Cynosurus L. (1753)
Типовой вид
Гребе́нник, или Гребневи́к (лат. Cynosúrus), — род травянистых растений семейства Злаки, или Мятликовые (Poaceae). Образует монотипную подтрибу Cynosurinae в трибе Мятликовые (Poeae).
Род Гребневик включает 9 видов[2]:
Гребе́нник, или Гребневи́к (лат. Cynosúrus), — род травянистых растений семейства Злаки, или Мятликовые (Poaceae). Образует монотипную подтрибу Cynosurinae в трибе Мятликовые (Poeae).
洋狗尾草属（学名：Cynosurus）是禾本科下的一个属。该属共有约6种，分布于东半球的温带地区。[1]
这是一篇早熟禾亚科小作品。你可以通过编辑或修订扩充其内容。
빗살새속(---屬, 학명: Cynosurus 키노수루스[*])은 벼과의 속이다.[4] 아시아, 유럽, 북아메리카 등에 분포한다. 한국의 자생종은 빗살새 한 종이다.
