Simakkeet (Anthoxanthum) on heinäkasvien (Poaceae) heimoon kuuluva kasvisuku. Sukuun kuuluu 17 lajia.[1]
Simakkeet ovat mätästäviä monivuotisia heiniä, jotka kasvavat enintään 30 cm korkeiksi. Simakkeiden lehdet ovat tasaisia ja kieleke on lyhyt. Varret kasvavat yksittäin ja kukintona on varren päässä oleva hyvin tiivis, tähkää muistuttava röyhy. Kussakin röyhyn tähkylässä on vain yksi hyvin kehittynyt kukka. Ulkokale on sisäkaletta lyhyempi.[2]
Suvun lajeista Suomessa on tavattu kahta, tuoksusimaketta (Anthoxanthum odoratum) ja vihnesimaketta (Anthoxanthum aristatum). Näistä tuoksusimake kasvaa yleisenä lähes koko maassa, alalajia eteläntuoksusimake (Anthoxanthum odoratum subsp. odoratum) Etelä-Suomessa aina Oulun korkeudelle asti ja alalajia pohjantuoksusimake (Anthoxanthum odoratum subsp. alpinum) Lapissa. Vihnesimakkeesta on vain muutamia yli 50 vuotta vanhoja havaintoja rannikkoseuduilta sekä yksi uudempi havainto 1990-luvulta pääkaupunkiseudulta.[3][4][5]
Simakkeet (Anthoxanthum) on heinäkasvien (Poaceae) heimoon kuuluva kasvisuku. Sukuun kuuluu 17 lajia.
Simakkeet ovat mätästäviä monivuotisia heiniä, jotka kasvavat enintään 30 cm korkeiksi. Simakkeiden lehdet ovat tasaisia ja kieleke on lyhyt. Varret kasvavat yksittäin ja kukintona on varren päässä oleva hyvin tiivis, tähkää muistuttava röyhy. Kussakin röyhyn tähkylässä on vain yksi hyvin kehittynyt kukka. Ulkokale on sisäkaletta lyhyempi.
Suvun lajeista Suomessa on tavattu kahta, tuoksusimaketta (Anthoxanthum odoratum) ja vihnesimaketta (Anthoxanthum aristatum). Näistä tuoksusimake kasvaa yleisenä lähes koko maassa, alalajia eteläntuoksusimake (Anthoxanthum odoratum subsp. odoratum) Etelä-Suomessa aina Oulun korkeudelle asti ja alalajia pohjantuoksusimake (Anthoxanthum odoratum subsp. alpinum) Lapissa. Vihnesimakkeesta on vain muutamia yli 50 vuotta vanhoja havaintoja rannikkoseuduilta sekä yksi uudempi havainto 1990-luvulta pääkaupunkiseudulta.