Cunninghamia konishii is an endangered species of tree in the cypress family, Cupressaceae. It is native to southeast China (Fujian), Taiwan, Laos and Vietnam.[2]
Although C. konishii is treated as a distinct species by many sources, it has also been suggested that it is conspecific with C. lanceolata.[3][4]
Cunninghamia konishii is an endangered species of tree in the cypress family, Cupressaceae. It is native to southeast China (Fujian), Taiwan, Laos and Vietnam.
Cunninghamia konishii es una especie de pino en la familia de las Cupressaceae.
Árbol originario del centro y sur de China, taiwán, Vietnam, laos. Tiene una gran capacidad para rebrotar de cepa, la madera es de buena calidad.
Esta especie de árbol no es hermafrodita, por lo tanto se puede diferenciar el sexo de cada uno según sus conos.
Cunninghamia konishii fue descrita por (Lamb.) Hook. y publicado en The Gardeners' Chronicle, ser. 3 43: 194. 1908.[2]
Cunninghamia konishii es una especie de pino en la familia de las Cupressaceae.
Taiwaninkeihäskuusi[4] (Cunninghamia lanceolata var. konishii, syn. Cunninghamia konishii) on kiinankeihäskuusen muunnos, jota monet kasvitieteilijät pitävät omana lajinaan keihäskuusten (Cunninghamia) suvussa.[5] Se on ainavihanta havupuu, jota esiintyy luontaisena Kiinassa Fujianin maakunnassa, Taiwanin saarella, Laosissa ja Vietnamissa. Taiwaninkeihäskuusimetsiä on laajalti hakattu puuteollisuuden tarpeisiin ja elinalueita on raivattu maatalouskäyttöön, minkä vuoksi se on luokiteltu vaarantuneeksi.[1]
Taiwaninkeihäskuusi on puu, ja sen latvus on yleensä kartiomainen. Kaarna on pitkittäin uurteista ja hilseilee epäsäännöllisinä liuskoina. Kaarnan väri vaihtelee tummanharmaasta punaruskeaan.[5]
Ainavihannat lehdet ovat tasasoukan suikeita ja suoria tai hieman käyriä. Lehdillä on selkeästi erottuva keskisuoni. Lehdet ovat piikkikärkisiä ja laidoiltaan hienohampaisia.[5] Ilmarakojuovia on lehtien kummallakin pinnalla, ja alapinnalla on tarvallisesti 7–15 ilmarakojuovaa, eli siten vähemmän kuin kiinankeihäskuusella yleensä.[3][5][6]
Yksikotisen taiwaninkeihäskuusen erilliset hede- ja emikävyt kasvavat samoissa yksilöissä. Hedekävyt kasvavat pienissä yleensä 1–3 kävyn ryhmissä versojen kärjissä. Ne ovat muodoltaan pitkänpyöreän kartiomaisia ja koostuvat kierteisesti asettuneista hedelehdistä. Emikävyt kasvavat 1–4 kävyn ryhmissä versojen kärjissä.[5] Kypsät kävyt ovat munanmuotoisia tai lähes pallomaisia, 1,8–3 senttimetriä pitkiä ja 1,2–2,5 senttimetriä leveitä.[3][5] Ne ovat siten keskimäärin pienempiä kuin kiinankeihäskuusen kävyt tavallisesti.[5][6]
Taiwaninkeihäskuusi on varsinkin aiemmin usein luokiteltu keihäskuusten suvun lajiksi Cunninghamia konishii; monet 2000-luvun kasvitieteilijät noudattavat yhä tätä luokitusta.[5] Molekyylibiologiset geneettiset tutkimukset ovat osoittaneet taiwaninkeihäskuusen ja kiinankeihäskuusen (Cunninghamia lanceolata) välisten geneettisten erojen olevan pieniä ja lisäksi lajin sisäisen geneettisen vaihtelun olevan suurta kiinankeihäskuusilla.[7] Tämän vuoksi monet tieteilijät luokittelevat taiwaninkeihäskuusen nykyään kiinankeihäskuusen muunnokseksi Cunninghamia lanceolata var. konishii, jolloin kiinankeihäskuusen muut populaatiot luokitellaan muunnokseksi Cunninghamia lanceolata var. lanceolata.[5][2]
Taiwaninkeihäskuusta kasvaa luontaisena Taiwanin saaren pohjois- ja keskiosissa, Kiinan Fujianin maakunnassa, Houaphanin maakunnassa Laosissa sekä Vietnamin pohjoisosissa. Se tunnettiin pitkään ainoastaan Taiwanista.[1] Manner-Aasian populaatioita on löydetty vasta 1990-luvulta alkaen.[5] Taiwaninkeihäskuusta esiintyy vuoristoalueilla 960–2 000 metrin korkeudella merenpinnasta.[1]
Taiwaninkeihäskuusi voi kasvaa sekametsissä tai muodostaa pieniä yksilajisia metsiköitä. Se kasvaa usein yhdessä formosansypressin (Chamaecyparis formosensis) ja japaninsypressin muunnoksen Chamaecyparis obtusa var. formosana kanssa.[3] Muita metsille tyypillisiä puita ovat useat mäntylajit (Pinus) ja douglaskuusiin kuuluva Pseudotsuga wilsoniana eli Pseudotsuga sinensis var. wilsoniana.[7][8]
Vanhoja taiwaninkeihäskuusimetsiä on pitkään laajalti hakattu ja kaadettujen metsien tilalle on usein muodostunut viljelysalueita. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton uhanalaisuusluokituksessa taiwaninkeihäskuusi on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.[1]
Osa Taiwanin kannasta kasvaa Yushanin kansallispuistossa, ja joitakin populaatioita kasvaa vietnamilaisissa luonnonpuistoissa. Taiwaninkeihäskuusta on istutettu Taiwanilla uudelleenmetsitysohjelmissa, mutta saarella kasvatetaan usein myös varsinaista kiinankeihäskuusta. Kiinankeihäskuusen istuttamista on kehotettu välttämään alueilla, joilla kasvaa luonnonvaraisia taiwaninkeihäskuusia risteytymisen ja geeniperimän sekoittumisen välttämiseksi.[1][7]
Taiwaninkeihäskuusta käytetään sahapuuna, ja puuteollisuudessa arvostetaan erityisesti aarniometsien vanhoja puita. Puuaines on helposti työstettävää, lahonkestävää, eivätkä termiitit yleensä vahingoita sitä. Sitä käytetään yleisesti talonrakennukseen.[1]
Taiwaninkeihäskuusi (Cunninghamia lanceolata var. konishii, syn. Cunninghamia konishii) on kiinankeihäskuusen muunnos, jota monet kasvitieteilijät pitävät omana lajinaan keihäskuusten (Cunninghamia) suvussa. Se on ainavihanta havupuu, jota esiintyy luontaisena Kiinassa Fujianin maakunnassa, Taiwanin saarella, Laosissa ja Vietnamissa. Taiwaninkeihäskuusimetsiä on laajalti hakattu puuteollisuuden tarpeisiin ja elinalueita on raivattu maatalouskäyttöön, minkä vuoksi se on luokiteltu vaarantuneeksi.
Cunninghamia konishii[2][3] er sígrænt barrtré[4] sem var lýst af Bunzo Hayata. IUCN skráir tegundina sem viðkvæma.[1] Engar undirtegundir eru skráðar í Catalogue of Life.[5]
Tegunin kemur helst fyrir í Taívan, þar sem hún er einlend.
Cunninghamia konishii er sígrænt barrtré sem var lýst af Bunzo Hayata. IUCN skráir tegundina sem viðkvæma. Engar undirtegundir eru skráðar í Catalogue of Life.
Tegunin kemur helst fyrir í Taívan, þar sem hún er einlend.
Cunninghamia konishii – gatunek drzewa z rodziny cyprysowatych. Przez długi czas gatunek uważany był za endemiczny dla Tajwanu, jednak potwierdzony został także z chińskiej prowincji Fujian oraz z obszarów na północnym pograniczu Laosu i Wietnamu. Rośnie w rozproszeniu w górskich lasach iglastych lub tworzy czyste drzewostany na terenach górskich, od 600 do 2200 m n.p.m. Nazwa gatunkowa upamiętnia japońskiego botanika – Noriaki Konishiego, który w 1906 zebrał materiał zielnikowy, który stał się typem nomenklatorycznym gatunku. Gatunek nie jest tak rozpowszechniony w uprawie jak gatunek siostrzany (stroigła chińska) ze względu na mniejszą odporność na mróz (wymaga 9 strefy mrozoodporności)[4].
Cunninghamia konishii – gatunek drzewa z rodziny cyprysowatych. Przez długi czas gatunek uważany był za endemiczny dla Tajwanu, jednak potwierdzony został także z chińskiej prowincji Fujian oraz z obszarów na północnym pograniczu Laosu i Wietnamu. Rośnie w rozproszeniu w górskich lasach iglastych lub tworzy czyste drzewostany na terenach górskich, od 600 do 2200 m n.p.m. Nazwa gatunkowa upamiętnia japońskiego botanika – Noriaki Konishiego, który w 1906 zebrał materiał zielnikowy, który stał się typem nomenklatorycznym gatunku. Gatunek nie jest tak rozpowszechniony w uprawie jak gatunek siostrzany (stroigła chińska) ze względu na mniejszą odporność na mróz (wymaga 9 strefy mrozoodporności).
Cunninghamia konishii é uma espécie de coníferas da família das Cupressaceae, nativa do sueste da China, Taiwan, Laos e Vietname.[2]
Cunninghamia konishii é uma árvore originária do centro e sul da China, Taiwan, Vietname e Laos. Apresenta uma grande capacidade para rebrotar da cepa. A madeira é considerada como de boa qualidade.
A espécie é monoica, podendo-se diferenciar o sexo de cada espécime observando os seus estróbilos.
Cunninghamia konishii foi descrita por Aylmer Bourke Lambert e colocada no género Cunninghamia por William Jackson Hooker e publicada em The Gardeners' Chronicle, ser. 3 43: 194. 1908.[3]
Apesar de C. konishii ser geralmente tratada como ums espécie distinta, tem vindo a ser proposto que é conspecífica com Cunninghamia lanceolata var. konishii (Hayata) Fujita.[4][5]
A espécie tem a seguinte sinonímia taxonómica:
Cunninghamia konishii é uma espécie de coníferas da família das Cupressaceae, nativa do sueste da China, Taiwan, Laos e Vietname.
Cunninghamia konishii[2][3] är en cypressväxtart som beskrevs av Bunzo Hayata. Cunninghamia konishii ingår i släktet Cunninghamia, och familjen cypressväxter.[4][5] IUCN kategoriserar arten globalt som sårbar.[1] Inga underarter finns listade i Catalogue of Life.[4]
Arten förekommer mest i Taiwan, där den är endemisk.
Wikispecies har information om Cunninghamia konishii.
Cunninghamia konishii är en cypressväxtart som beskrevs av Bunzo Hayata. Cunninghamia konishii ingår i släktet Cunninghamia, och familjen cypressväxter. IUCN kategoriserar arten globalt som sårbar. Inga underarter finns listade i Catalogue of Life.
Arten förekommer mest i Taiwan, där den är endemisk.
Sa mu dầu có tên khoa học Cunninghamia konishii (còn được gọi là Sa mộc dầu; Mạy lâng lênh, Mạy lung linh, Sa mộc quế phong) là một loài thực vật hạt trần trong họ Cupressaceae. Loài này được Hayata mô tả khoa học đầu tiên năm 1908.[1][2]
Sinh trưởng ở miền trung và nam Trung Quốc, Đài Loan, Lào. Ở Việt Nam ở tỉnh Nghệ An.
Sa mu dầu có tên khoa học Cunninghamia konishii (còn được gọi là Sa mộc dầu; Mạy lâng lênh, Mạy lung linh, Sa mộc quế phong) là một loài thực vật hạt trần trong họ Cupressaceae. Loài này được Hayata mô tả khoa học đầu tiên năm 1908.
巒大杉（學名：Cunninghamia lanceolata var. konishii）又名台灣杉木，香杉，為柏科杉木屬的大喬木，是杉木的變種，但因其木材香氣特濃，所以又名香杉，別稱有水羅衫、烏杉[1]。
常綠大型喬木，樹高可達50公尺，幹徑2.5公尺，樹皮呈淡紅褐色，其葉線形略呈鐮狀彎曲，葉螺旋狀密生扭成二列，長度1.2～2.5公分，表面有白粉，兩面皆有氣孔帶；與杉木最大的分別是葉片前端無骨質化鋒針，在枝條上排列參差不成兩縱列，葉片質軟觸摸起來較不刺手。[2]
巒大杉毬果呈卵圓形，果鱗略呈三角形。內含三枚扁圓的種子，種子為黑褐色具有薄翅[3]。
本樹種於1907年由臺灣總督府官員小西成章（Nariaki Konishi）最先於南投縣信義鄉巒大山發現並由早田文藏命名[4]。
台灣特有種，主要分布於臺灣中部、北部及東北部，原生於海拔1300至2800公尺山區混生於檜木林與雜木林中，也常於海拔500~1800公尺的暖溫帶氣候區當造林樹種。分布地除南投縣外還有宜蘭縣太平山、棲蘭山、花蓮碧綠、苗栗縣中雪山、臺中思源、達見、八仙山等地[5]。
目前除人工造林外[3]，其木材具香氣、耐腐朽性質強，被列為針一級木，是優良建築用材。
|accessdate=需要含有|url= (帮助)
|access-date=中的日期值 (帮助) 