Kodinonni (Soleirolia soleirolii) on pieni, monivuotinen nokkoskasvi, joka on kotoisin Välimeren läntisiltä saarilta – Baleaareilta, Korsikalta ja Sardinialta. Se kasvaa myös vakiintuneena karkulaisena ainakin Ranskassa, Britteinsaarilla, Belgiassa ja Alankomaissa. Suomessa se on suosittu huonekasvi.[2][3]
Kodinonni kasvaa enintään 5 cm:n korkuiseksi ja 30 cm:n levyiseksi, ja sen kasvutapa on lamoava. Langanohuet varret ovat karvaiset ja nivelistä juurehtivat. Lehdet ovat 2–6 mm leveät, kolmisuoniset ja lähes pyöreät tai munuaisen muotoiset. Vaatimattomat, yksineuvoiset kukat ovat vihreät tai valkoiset (joskus myös punertavat) ja puhkeavat yksittäin lehtihankoihin touko–elokuussa.[2][3]
Multa pidetään jatkuvasti kosteana. Keväällä ja kesällä kasvia lannoitetaan kahden viikon välein miedolla nestemäisellä huonekasvilannoitteella. Kodinonnea voi leikata saksilla sen pitämiseksi aisoissa. Lisääminen onnistuu täysikasvuisen kasvin juuripaakkuja jakamalla.
Kodinonni (Soleirolia soleirolii) on pieni, monivuotinen nokkoskasvi, joka on kotoisin Välimeren läntisiltä saarilta – Baleaareilta, Korsikalta ja Sardinialta. Se kasvaa myös vakiintuneena karkulaisena ainakin Ranskassa, Britteinsaarilla, Belgiassa ja Alankomaissa. Suomessa se on suosittu huonekasvi.
Kodinonni kasvaa enintään 5 cm:n korkuiseksi ja 30 cm:n levyiseksi, ja sen kasvutapa on lamoava. Langanohuet varret ovat karvaiset ja nivelistä juurehtivat. Lehdet ovat 2–6 mm leveät, kolmisuoniset ja lähes pyöreät tai munuaisen muotoiset. Vaatimattomat, yksineuvoiset kukat ovat vihreät tai valkoiset (joskus myös punertavat) ja puhkeavat yksittäin lehtihankoihin touko–elokuussa.
