Kalmiat (Kalmia)[2] on kanervakasveihin kuuluva kasvisuku, johon kuuluu lähteestä ja määritelmästä riippuen viidestä kymmeneen lajia. Suvun lajit ovat pienehköjä puuvartisia, yleensä ainavihantia kasveja. Suku on nimetty suomalaisen kasvitieteilijän Pehr Kalmin mukaan.
Kalmiat ovat monivuotisia puuvartisia kasveja, pensaita tai varpuja, joskus pieniä puita. Ne ovat yleensä ainavihantia, laji Kalmia cuneata tosin on kesävihanta. Lehdet ovat vastakkaiset, vuorottaiset tai säteittäiset, ruodilliset, nahkeapintaiset ja laidoiltaan ehyet.[1]
Terttumaiset kukinnot sijaitsevat versojen päädyissä tai hangoissa. Kukinnoissa on yleensä 2–40 kukkaa. Kukat ovat kaksineuvoisia ja symmetrisiä säteittäin. Verho- ja terälehtiä on kumpiakin tavallisesti viisi. Teriö on lähes kokonaan yhteenkasvanut. Hedelmä on pyöreä kota. Yhdessä kodassa on tavallisesti 100–150 yleensä siivekästä siementä.[1]
Suvun lajien määrä vaihtelee lajien määritelmän mukaan. Sielikkö (Kalmia procumbens) on aiemmin yleensä luokiteltu omaan yksilajiseen sukuunsa Loiseleuria ja Kalmia buxifolia omaan yksilajiseen sukuunsa Leiophyllum, mutta nykyään niitä tavallisesti pidetään kalmioiden sukuun kuuluvina.[3][4] Yleisesti hyväksyttyjä lajeja ovat:
Kalmiat (Kalmia) on kanervakasveihin kuuluva kasvisuku, johon kuuluu lähteestä ja määritelmästä riippuen viidestä kymmeneen lajia. Suvun lajit ovat pienehköjä puuvartisia, yleensä ainavihantia kasveja. Suku on nimetty suomalaisen kasvitieteilijän Pehr Kalmin mukaan.
