Kissankäpälä eli ahokissankäpälä (Antennaria dioica) on monivuotinen asterikasvi.
Ahokissankäpälä on monivuotinen ruoho, joka kasvaa 5–30 cm korkuiseksi ja kasvattaa pienen lehtiruusukkeen. Varsi on harmahtavanvihreä, pysty ja tiheäkarvainen, sen varsi ei haaraudu. Ruusukkeen lehtien lapa on vastapuikea, kärki pyöreä ja yleensä otakärkinen, muistuttavat muodoltaan lusikkaa. Lehtien alapinta on tiheäkarvainen, päältä melko kalju. Varsilehtiä on 6–10 ja näiden lavan pituus on 10–15 mm ja ne ovat paljon kapeampia ja teräväkärkisiä. Ahokissankäpälä rönsyilee ja muodostaa mattoja.[2][3]
Ahokissankäpälä on kaksikotinen kasvi eli sen hede- ja emikukat ovat eri yksilöissä. Emikukkien kehtosuomut ovat vaaleanpunaisia ja antavat mykeröille punertavan yleisvärin. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Hedekukat ovat yleensä vastaavasti valkeita, heteitä on 5. Kukinto on suppea, 2–8 mykerön muodostama tiiviin sykerömäinen tai huiskilomainen ryhmä. Mykeröitten perät ovat tiheäkarvaisia ja tavallisesti lyhyitä, laitakukat puuttuvat ja kehräkukat torvimaisia. Hedelmä on soikea harmaanruskea pähkylä, jonka päässä on haituvia. Kukkii kesä-heinäkuussa.[2][3]
Ahokissankäpälää tavataan koko Euroopassa Espanjaa ja Portugalia lukuun ottamatta.[4] Ahokissankäpälä on yleinen koko Suomessa, tiheimmin se kasvaa maan kaakkois-, itä- ja pohjoisosassa.[2][3][5] Kasvi on arvioitu Suomessa silmälläpidettäväksi lajiksi.[6]
Ahokissankäpälä kasvaa kuivilla, aurinkoisilla kankailla, niityillä, kedoilla, kallioilla ja tunturikankailla. Yleensä yhteistä on avoimuus ja maaperän kuivuus. Tälläisten paikkojen määrä on pienentynyt selvästi Suomessa verrattuna 50 vuoden takaisen aikaan, jolloin perinteinen maatalous loi monille muillekin kasvilajeille sopivia kasvupaikkoja.[2][3]
.JPG)
.JPG)
.JPG)
Kissankäpälä eli ahokissankäpälä (Antennaria dioica) on monivuotinen asterikasvi.
